Karkkilalainen kirjailija Hannu Niklander puhuu tämän päivän Turun Sanomissa Turusta. Kuten Ranska on vastustanut amerikkailaisuutta on Turku seisonut vastaan itäsuomalais-helsinkiläistä populismia.
Ehkä siinä on jotain. Niin ranskalaisuus kuin turkulaisuus on vaikeasti lähestyttäviä, mutta kun niihin pääsee sisälle, niitä rakastaa (tai sitten vihaa).
7 kommenttia
Nermal
25.1.2009 19:05
Luin nuo Niklanderin kommentit, mutta minulle jäi kysymysmerkiksi, mitä se "itäsuomalais-helsinkiläinen populismi" oikein on. Täältä Itä-Suomesta päin katsottuna kun näyttää siltä, ettei meillä ole Helsingin kanssa juuri mitään yhteistä, siksi tuollainen niputus tuntuu oudolta.
Sinänsä olen ehdottomasti sitä mieltä, että eri maakuntien "heimoperinnöt" Suomessa ovat suunnaton rikkaus. On hienoa että täällä on turkulaisia, savolaisia, karjalaisia, pohjalaisia, lappalaisia, jyväskyläläisiä, tamperelaisia ja monia muita erilaisine murteineen.
millikan
25.1.2009 21:57
Ja vaikka eurooppalaiset eivät monesta asiasta samaa mieltä olekaan, niin kaikki paitsi ehkä puolet ranskalaisista on sitä mieltä että kaikki paha on aina Ranskan vika. Yhtäläisyydet Turkuun sen kun jatkuvat :)
JPHki
28.1.2009 15:59
En väitä että se olisi varsinaisesti huonoa asia, mutta kyllä sitä kuuluisaa turkulaista sisäänpäinlämpiävyyttä (kamala sana) on jossain määrin havaittavissa täällä Ranneliikkeessäkin.
Roope2
28.1.2009 21:04
Ihana kommentti, JPHki! Kaksi syytä:
a) meillä on niin paljon syytä lämmitä sisäänpäin
b) meitä on kuusi kymmenen ahkerimman bloggaajan joukossa ja neljä kymmenen luetuimman.
Löytyy siis määrää ja laatua.
JPHki
28.1.2009 22:09
Kunnioitettavaa itsetuntemusta, Roope2. En silti taida itse muuttaa Turkuun jotta joku lukisi blogiani ;)
martin
29.1.2009 02:53
Vive la France!
Roope2
29.1.2009 19:40
Vive la Fraternité!