Eräs järjestö, jossa vaikutan, järjesti jäsenilleen rusettiluistelutapahtuman Parkin kentällä. Itse en päässyt luistelemaan, sillä olin huoltojoukoissa nimilistan ja kaakaon kera. Edellinen luistelukertani oli lukion ensimmäisellä luokalla anno dazumal.
Havainto: mitä tyhjempi katse lapsen silmissä, sitä suurempaa varustekassia lapsen isä raahasi muassaan.
Toisaalta parikymppiset jääkiekkoilijanuorukaiset saivat tämän sedän mielikuvituksen laukkaamaan: "Come to mama, boys".