Join lonkeron ensimmäistä kertaa elämässäni tämän vuoden keväänä. Toisen lonkeroni nautin DBTL:ssä. Sen jälkeen olen nauttinut niitä useita. Ja katso: eilisen Kauppalehden pääkirjoitussivulla kerrotaan oluen ja kivennäisvesien myynnin vähentyneen ja lonkeron kasvaneen. Enää en tosin pidä lonkerosta, joten odottakaamme seuraavan kvartaalin tietoja.
Olutta en juonut ennen yliopisto-opintojani. Muistan armeija-aikana palvelutoverini ihmetelleen lomareissulla junan ravintolavaunussa, miksen juonut olutta kuten kaikki muut varusmiehet vaan limonaadia. Väitin juovani sitä tavallisesti vaikken niin todellakaan tehnyt.
Lukion potkiaisiltana menimme luokkatovereideni kanssa ravintolaan. Lähtiessäni minun piti kysyä äidiltäni, mitä siellä tilataan ja miten. Hän sanoi tilanneensa ensimmäisellä ravintolavierailullaan Bacardicolan. Niinpä nautin Bacardicolaa vuosia siitä eteenpäin.
Kotonani olin saanut maistaa viiniä. konjakkia ja viskiä.
Nyttemmin olen ottanut kiinni mahdollisesti nuoruusvuosinani vajaaksi jääneen viinakiintiöni.
Tupakkaa aloin polttamaan ensimmäisenä yliopistokesälomanani. Olin Tulholmassa kesätöissä ja kerran PUB-tavaratalon kahvilassa joku elegantti herrasmies sytytti pitkän ja hoikan senoritan. Minusta se oli niin hienoa, että ostin paluumatkallani laivasta sikareita ja niitä edelleen poltan.
1 kommentti
Simsalabim Jim
20.8.2008 20:26
Kuulostaapa kovin tutulta :) Itsekään en nuorna miesnä juuri alkoholia käyttänyt. En pitänyt alkoholijuomien mausta. Oluesta kieltäydyin sillä varjolla, etten halua hengitykseni haisevan oluelle. Jotenkin sitä oli nuorena todellisuudessa kovin arka, vaikka kaikki esittivätkin olevansa kovia tekijöitä alkoholin suhteen :) Ensimmäiset humalat otimme kaverin kanssa kuohuviinillä, samoin toiset ja kolmannet. Aina juhannuksena. Neljännellä kerralla olikin pontikan vuoro, enkä sen jälkeen ole yhtä pahaa krapulaa mistään saanutkaan.
Itse join lukion päättäjäisiltana jaloviinaa appelsiinimehulla, joka jäi vakiojuomaksi siitä eteenpäin, silloin harvoin kun kävin ravintoloissa about kerran vuodessa. En oikein tuntenut drinkkejä enkä osannut tilata muutakaan, varsinkaan kun en voi juoda sokeripitoisia juomia diabeteksen vuoksi.
Minulla viinakiintiön kiinniotto alkoi joskus 23-24-vuotiaana, ja sittemmin varsinkin punaviini ja olut ovat maistuneet. Välillä jopa siinä määrin että jotkut ovat katsoneet asiakseen huolestua. Mutta minkäs teen kun olen perso nautinnoille.
Tupakkaa poltin joskus pari askia, mutta sitten lopetin. En kokenut saavani tupakasta mitään, ja olen niin pihi että se alkoi tuntua rahan tuhlaukselta. Sikareita poltin toisinaan baareissa ennen tupakkalakia, sitten sekin jäi.