Tuollaisen naurettavuuden kuulin silloin juhannuspalkintoviikonloppuna erään jyväskyläläisen suusta. Homot eivät kuulemma ole "niin naiiveja".
Anteeksi nyt vaan, mutta minä kyllä uskon todelliseen rakkauteen. Ja olen kyllä varma siitä, että minun ja ikioman rakkaani välillä roihuaa todellinen ja palava rakkaus!
Näin joskus aikoja sitten unta silloisesta ihastuksestan. Me oltiin jossain uimahallissa ja saatiin lapsikin. Siis ihastukseni pökkäs vähän jotain naista ja sitten me saatiin se lapsi. :) Se oli niin ihana uni. Aamulla olin onneni kukkuloilla. Kaikki tuntui jotenkin niin ihanalta. En tiedä, kuinka paljon olen sitten yöllä puhunut unissani. :D Minulla kun on vähän siihen taipumuksia.
Kirjoittelin tuossa eilen kasan virallisia kirjeitä.
Yksi kirje menee Savonialle. Lähinnä tästä henkilötietolomakkeesta. Ja toinen kirje on menossa Suomen Psykologikeskukselle. Sieltä kysyn tarkemmat tiedot niistä soveltuvuuskokeista. Se kirje, joka sieltä tuli, oli niin suppea, että en tee sillä yhtään mitään. Herää vain kasa uusia kysymyksiä.
***
Viikoloppuna olimme siis Mikkelissä. Se oli sellainen palkintoviikonloppu siitä juhannuksesta. Oli kyllä tosi mukavaa. Ja rentouttavaa. Tosin unta tuli aika vähän, mutta melkeinpä enemmän kuin tavallisina arkipäivinä.
Sää oli koko viikonlopun ihan hyvä. Olisi saanut tosin olla lämpimämpää, mutta kyllä tämäkin kelpasi. Oli ihanaa saunoa ja sen jälkeen grillata herkkuja nuotiolla.
Paluumatkasta tuli vähintään jännittävä, kun auton kojelaudan alta alkoi nousemaan savu. :D Onneksi se ei kuitenkaan tarkoittanut, että matkaa ei voi jatkaa. Siellä oli kai tullut jokin oikosulku tms. ja ei tarvinnut ajaa muuta kuin ilman tuuletusta. Onneksi ikkunat sai auki. :D
Tove leikkii lelulla. :D
Eli suomeksi virallinen anteeksipyyntö.
Kesäpoika (ja periaatteelisesti joitain muita) joutui tahattomasti tulilinjalleni. Olen tänään ollut tapahtuneeseen erittäin kyrpiintynyt ja purin turhaumani ja ärsyyntyneisyyteni töysin vääriin ihmisiin. Kaikilla on oikeus omiin mielipiteisiin, joten minun ei olisi näin pitänyt hermostua kesäpojan kommentista.
Olen kuitenkin tästä asiasta niin varma, että en hellitä ennen kuin olen itse siihen valmis.
Siis: Nöyrimmät anteeksipyyntöni kaikille tulilinjalle joutuneille!
Nyt riitti koko paska. Minä alan sosiaalipummiksi.
Ehkä olen taas kerran ilmaissut itseäni huonosti. :(
Kyse on siis näistä soveltuvuuskokeista. Luuleeko joku tosiaan, että minä en oikeasti tietäisi, että mitä hoitajan työ oikeasti on? Kyllä minä tiedän ja kerroin kyllä psykologillekin tietäväni. Palkat on melko huonot (on niitä paljon huonompiakin), työ on raskasta, työajat on mitä on ja kiitoksena voi olla mitä vain turpiin lyönnistä lähtien. Oikeastaan ainut asia, mitä voisin sanoa toisin, on se, että voisin jättää kirjoittamatta henkilötietolomakkeeseen (sitä siis ei ollut vaihtoehtona siinä), että siviilisäätyni on rekisteröity parisuhde.
Ja tiedän kyllä, että sairaaloissa on hierarkiat. Esimerkiksi varsinkin suuremmissa sairaaloissa on ihme, jos lääkäri tervehtii käytävillä (puhumattakaan, että saako lääkäreitä samaan kahvipöytään). Tämäkin tosin on aika paljon paikasta kiinni. Tiedän joitain paikkoja, joissa lääkäreillä ja muulla "ylimystöllä" on omat taukohuoneensa.
Ja kuten jo edellisessä blogimerkinnässä sanoin, olen motivoitunut alalle. Tiedän, että koulutus ei oikeasti lopu valmistumiseen, vaan oikeat asiat opitaan vasta töissä. Ja tietenkin pitää muutenkin kouluttaa itseään lisää.
Haastattelu siis meni muuten paremmin kuin viime vuonna, paitsi että haastattelija tiesi parisuhteestani. Viime vuonna pääsin jonoon, vaikka hain bioanalytiikkaa, jonne on vaikeampi päästä. Lisäksi silloin minulla oli epärealistinen kuva alasta.
Enkä minä tee seksuaalikysymystä joka helvetin asiasta. Tämä vain nyt tuntuu minusta niin räikeältä. Viime vuonna hakijoita oli varmaan tuplaten ja haastattelu meni päin honkia, samoin osa testeistä. Kumma kyllä silloin pääsin jonoon ja nyt tulokseni on haastattelun ansiosta surkea.
Haastatteluissa käynti voi olla taitolaji, mutta nyt meni paljon paremmin. Viime vuonna vaikutin ujolta, epäkypsältä ja muutenkin sellaiselta, joka ei selvästi ole valmis vielä korkeakouluun.
Alalla voi olla paljon homoja, mutta tuskin kaikki ovat ilmoittaneet haastattelijalle kuuluvansa seksuaalivähemmistöön. Eikä kaikki haastattelijatkaan ole syrjiviä.
Ja kun ei se edes kysynyt paljon mitään siellä. Heti alussa kysyttiin vain perheestä ja sitten jotain, mitä sitten, jos en alalle pääsekään. Ja siinäpä se sitten oli. Viime vuonna kysyttiin mm. millainen kuva minulla on alasta, miten motivoitunut olen ja sen sellaista. Nyt kysyttiin tosi vähän ja lopuksi piti itse lisätä nämä asiat. Ja osasin kyllä lisätä ne "fiksusti", jotta en vaikuttaisi perseennuolijalta tai joltain pyrkyriltä.
Tänään tuli sitten kirje siltä soveltuvuuskokeen järjestäjältä Kirjalliset osiot kaikki olivat n. keskitasoa (mikä vaaditaankin sisäänpääsemiseksi), mutta sen sijaan psykologinhaastattelu laski kokonaispisteitä juuri sopivasti alle hyväksytyn rajan, eli alle keskitason. Ja lisähuomautuksena on vielä, että minun pitäisi kehittää motivaation syvällisyyttä ja realistisuutta. Ahaa! Ja minäkö en sitten ole realistinen. Ja olen kyllä taatusti hyvin motivoitunut! Ja sanoin vieläpä sen sille psykologille! Perhanan perhana. Eikä sieltä tullut edes kunnollista vastausta!
Pyydän sieltä vielä edellisvuoden papereita ja lisäksi muutamia muita juttuja. Ja jos en muuten, niin ihan vain kiusatakseni niitä! Hittolainen!
Ja jos ei muuta löydy, niin ainakin jollekin kerron heidän syrjivästä ja lain rikkomiseen johtavasta henkilötietolomakkeestaan!
Ehkä siellä kohta tiedetään, että sukupuolisen suuntaumuksen perusteella tapahtuva syrjintä on lain mukaan kiellettyä.
Istuskelen olohuoneessa ja kuuntelen Claude Debussya. Tarkemmin sanottuna Faunin iltapäivää. :) Ihanaa musiikkia. Varasin kirjastosta muutamia Debussyn pianoteoksiakin. :) Ihanaa, ihanaa, ihanaa! :D
Olen varmaan aikaisemminkin sanonut, mutta sanompahan uudestaa: Rakastan impressionismia. Niin kuvataiteessa kuin musiikissakin. :)
Viikonloppuna menemme taas Mikkeliin. Mutta tällä kertaa ihan oikeasti lomailemaan. :) Ei työntekoa. Onneksi. :) Kävimme juuri viemässä koirat, marsut ja kanit hoitoon. Veimme ne jo tänään, jotta huomenna ei tarvitse töiden jälkeen käydä Lapinlahdella. Kun työtkin loppuu vasta neljältä. Pääsisi ajamaan vasta joskus tosi myöhään Mikkeliin.
Otamme kyytiin tuttavamme, joka on myös menossa Mikkeliin. (Tämä viikonloppu on siis palkkio siitä, kun olimme juhannuksena vapaaehtoisina). Vähän jännittää, kun en ole tottunut ajamaan silloin kun on vieraita kyydissä.
Ihanaa päästä rentoutumaan. :)
Myöhästyimme tänään töistä. Nukuimme molemmat totaalisen pommiin. Herätys oli klo. kuusi, mutta heräsimmekin vasta 10.45. :D En edes muista koko herätyskellon soimista. Olen varmaan vain kääntänyt kylkeä. Mikä on sinänsä aika jännä, kun kello on soinut viiden minuutin välein tunnin ajan. :D No, sinänsä ihan ymmärrettävää, kun ei ole muutamana viime yönä nukuttua kovin kummoisia yöunia. Onneksi myöhästymiseni ei kuitenkaan aiheuttanut mitään suurempia onegelmia.
Mutta kohta pitäisi varmaan mennä nukkumaan, että jaksaa sitten huomenna nousta. :) Hyvää yötä, ihanat ihmiset! :)
AussieBumin alusvaatteet ovat NIIN ihania! Olen nyt viime keväänä ja tänä kesänä tilaillut muutamia, enkä ole koskaan pitänyt päälläni mitään niin mukavaa. Harmi vaan, kun näitäkään (varsinkaan jockstrappeja) ei taida saada Suomessa mistään. Eikä varsinkaan Kuopiosta, missä saa tosi heikosti muutenkaan mitään parempia alusvaatteita. Korkeintaan jotain sloggeja, mitä nyt myydään suunnilleen jokaisella R-kioskillakin. :D