Massa just blogged about the prediction of the end of the world coming in December 2012. I remember this same thing from sixth grade history lessons. Now, it's actually been argued by historians to have been a miscalculations (different mathematical systems and ortography does pose a possible mistake). Especially now that Emmerich has done yet another EndOfTheWorld movie (he has a fetish on the apocalypso, doesn't he?) I'm even less prone to believe in it. Not to mention that the Mayan calendar's end doesn't mean the world is about to end? Sounds like quite a leap there.
Anyway, I started to play the game "What if..?" What if the world did end for some reason in 2012? The first thing to come to mind was, surprise surprise, sex. I would like to have sex before that. And not just any sex: good sex. No point in having bad sex and then die. That's pretty much the only thing I'd like to do. Actually, no. I'd also like to kill some guy who deserved it. I have quite a few candidates for that already. What else? Well, I'd be sorry for not having read all the books I would've wanted to read. Perhaps it would have been nice to have had a glimpse of love, too, though I still argue I'm too damaged for that. That's about it. Since I don't have friends, no need to say goodbye to anyone, I suppose. Except my cousin; I'd like to see her one more time.
8 kommenttia
Massa
13.11.2009 23:31
Kolmessa vuodessa ehdit onneksi tehdä vielä noi kaikki jutut =)
Massa
13.11.2009 23:32
Sitä tappamista nyt ei kuitenkaan kannata ehtiä ;)
Splenetic
14.11.2009 17:12
Epäilen. Olen ollut viimeiset neljä vuotta ihastunut heteronaiseen. Neljä vuotta. Ongelmahan on se, etten halua seksiä tuntemattoman kanssa. Hyvä seksi = ei sääliseksi, vaan seksiä sellaisen kanssa joka oikeasti haluaa just mua ja jota mä haluan. Miksi elämän pitää olla niin helvetin hankalaa?!
Kirjoja... no, koko konsepti on mahdoton. Vaikka saisin luettua kaiken haluamani, siinä ajassa ilmestyisi/saisin tietää niin monesta muusta kirjasta, jotka menevät heti luettavien listalle. Se lista ei tule loppumaan koskaan.
Koska maailmanloppua ei voi ennustaa, en voi myöskään tappaa. Ellei joku ihan tosissaan ansaitse sitä ja se on itsepuolustusta (josta tosin heilahtaa häkkiä itsepuolustuksen takia... Suomessa pitää olla uhri, etenkin jos on nainen. Itseään ei saa puolustaa!). Ja tilanne on sellainen joko-tai: joko minä tai se toinen. En ole erityisen elämäniloinen mutta kyllä se toinen tutustuisi rajantakaiseen "elämään", en minä.
Rokkihomo
16.11.2009 02:12
I find it very hard to say anything. So I say this: I find it very hard to say anything.
Lots of thoughts bout every point but... speechless, yet willing to comment smthng.
Splenetic
16.11.2009 09:38
We thank you for the contribution nonetheless, Mr Speechless! :)
Massa
16.11.2009 10:05
Ehkä sitten on olemassa jokin ero miehen ja naisen väillä siinä miten seksin kokee. Vaikka tuskin kumpikaan meistä mitään tyyppiesimerkkejä omasta sukupuolestaan on. Mulle taas itselleni hyvä seksi voisi olla seksiä ihan tuntemattoman kanssa. Voihan kai ajatella että se toinen haluaa sua sillä hetkellä ihan vaikka kuinka älyttömästi muttei ylipäätään halua sitoutua. Vaan hakea yhtä voimakkaita kokemuksia ikuisesti.
Splenetic
16.11.2009 17:31
En menisi takuuseen. Väittäisin, että eroja seksin kokemisessa voi alkaa mitata sitten kun kaikki asianosaiset ovat sitä omalla kohdallaan rehellisesti itse miettineet. Vastakkainen esimerkki tästä on Timo Hännikäisen 'Ilman', jossa tyyppi onnistuu samalla aukeamalla julistamaan kokevansa seksin naisellisesti (= tunneyhteys ja muut kliseet) ja sitten ehdottamaan naisille pakollista bordellipalvelusta miesten halujen tyydyttämiseksi. Voi pojun epälogiikkaa!
Itse olen tyyppiesimerkki korkeintaan sekopäästä radikaalifeminististä. :)
En pysty käsittämään tuon voimakkaan tunteen kokemista tuntemattoman kanssa. Tarkalleen ottaen, en pidä tuttua nimenomaan potentiaalisena pitkäaikaiskumppanina, vaan pikemminkin asenteeni on "friends with benefit" -tyyppinen: seurustelu on kivaa muttei pakollista, mutta seksistä nauttiakseni mun pitää tuntea toinen tarpeeksi hyvin luottaakseni siihen sen vertaa kuin hyvä seksi mulle edellyttää. Jokin vahva yhteys, ideologinen tai älyllinen tai "se jokin kemian osanen".
Hmm.. onpas vaikea selittää. Ehkä vertaan asiaa johonkin itselleni universaaliin mittariin hyvän ja huonon seksin määrittämiseksi ja niiden edellyttämien vaatimusten listaa tuijottaen. En saa kiinni siitä ajatuksesta, että toinen haluaa mua just sillä hetkellä, mutta vain sillä hetkellä. Siinä tuntuu mulle olevan niin monta kyseenalaista kohtaa, erityisesti motivaation suhteen. Sitä paitsi hyvä seksi useimmiten kuulemma edellyttää useampaa yritystä, keskustelua, huumorintajua, kokeilua. Tämän takia minusta tuntematon on synonyymi huonolle seksille.
Oliko tässä nyt mitään järkeä muille kuin mulle itselleni?
Massa
16.11.2009 19:31
Hyvin yksilöllisiä asioita ilmeisesti ovat. Mulle itselleni seksuaalinen halu on yleensä pelkkää himoa, aistillista ja eläimellistä himoa joka ei varsinaisesti liity tunteisiin mitenkään. Yleensä kun tutustun johonkuhun ihmiseen paremmin niin ystävyyden tunteiden myötä seksuaalinen kiinnostus katoaa.