Suomessa järjestettiin vuonna 2023 ennätykselliset 52 Pride-tapahtumaa. Yli puoleen tapahtumista kuitenkin kohdistui vihatekoja ja tapahtumien poliittista vastustusta.
Asia käy ilmi perjantaina julkaistusta raportista.
Seta lähetti syksyllä 2023 kyselyn Pride-järjestäjille, joista 45 vastasi siihen. Osa kertoi tapahtumien sujuneen rauhallisesti ja ilman häiriöitä, mutta 66 prosenttia kertoi tapahtumiin kohdistuneen vihatekoja eli viharikoksia tai vihapuhetta.
Vihateot vaihtelivat uhkauksista, häirinnästä ja vihapuheesta ilkivaltaan, ja usein ne kohdistuivat tapahtuman symboliikkaan, kuten sateenkaarilippuihin. Viharikoksista rikosilmoituksia tehtiin vain noin kolmasosassa tapauksista.
Vihateot ilmenivät erityisesti sosiaalisessa mediassa, mutta myös tapahtumapaikoilla, kuten Pride-kulkueissa. Seta kysyi myös viranomaisten toiminnasta ja vihatekojen tuomitsemisesta kuntien ja kaupunkien taholta. Monet tapahtumajärjestäjät joutuvatkin käyttämään enemmän aikaa tapahtumien turvallisuuteen liittyvien kysymysten pohtimiseen.
Raportissa tuodaan esille myös poliittinen vastustus, joka kohdistui 56 prosenttiin Pride-tapahtumista. Osaa Pride-tapahtumista vastustivat julkisesti paikalliset poliitikot. Vastaajat tunnistivat vastustajat yleisemmin perussuomalaisiksi ja kristillisdemokraateiksi, mutta yksittäisiä toimijoita löytyi myös kokoomus- ja keskustapuolueista.
- Kyse ei ole yksittäistapauksista vaan lisäys Pride-tapahtumiin kohdistuvassa häirinnässä pelailee maailmanlaajuisesti havaittuja trendejä. Vaikka Pride-tapahtumat ovatkin yhä enemmän vihatekojen kohteena ja sateenkaarilippuihin ja muihin symboleihin kohdistuu ilkivaltaa, lisääntyy myös hyväksyntä hitaasti mutta tasaisesti, sanoo Setan Vertaisina Vihaa Vastaan -hankkeen asiantuntija Jana Turk.
Viranomaisilta halutaan vakavampaa suhtautumista vihatekoihin
Vihateot vaikuttavat sateenkaari-ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuudentunteeseen. Vaikka vihatekoja kohdanneet pride-järjestäjät olisivat tarvinneet tukea, vain harva koki sitä saaneensa. Vastauksissa korostui myös tarve viranomaisten vakavampaan suhtautumiseen vihatekoihin. Tyytyväisyys viranomaistoimintaan vaihteli eri puolilla Suomea.
Setan puheenjohtaja Pekka Rantala vieraili viime vuonna useassa Pride-tapahtumassa. Hänen mukaansa yhteiskunnan vastakkainasettelun lisääntyminen näkyy selkeästi.
- Viranomaisten olisi erityisen tärkeää perehtyä ilmiöön myös vähemmistöjen näkökulmasta, jotta he voivat paremmin tunnistaa vihatekoja ja puuttua niihin. Myös tuki paikallispolitiikasta on erittäin tärkeää. Poliitikkojen samoin kuin kuntien tulisi aktiivisesti tuomita viha ja ennakkoluulot sekä tukea yhdenvertaisuuden edistämistä, puheenjohtaja Rantala vaatii.
Vihatekoja kohdistuu sateenkaari-ihmisiin ja tapahtumiin Suomessa enemmän kuin mitä lopulta raportoidaan. Aliraportoinnin taustalla on epäluottamusta, että tapaukset otetaan vakavasti ja tutkitaan huolella, sekä tiedon puute. Vihamotiivia ei usein myöskään tunnisteta eikä ilmoiteta rikosilmoituksen yhteydessä.
Pride-tapahtumat ovat tilaisuuksia sateenkaari-ihmisten näkyvyydelle ja yhdenvertaisuuden edistämiselle. Pride-tapahtumien onnistumisessa ja turvallisuudessa on tärkeää, että viranomaiset, paikalliset vaikuttajat ja järjestöt yhdessä tuomitsevat vihateot ja edistävät sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassaan.
Kysely Pride-järjestäjille sekä raportti on toteutettu osana Vertaisina vihaa vastaan -hanketta, joka on saanut rahoitusta Euroopan komission Citizens, Equality, Rights and Values -rahoitusohjelmasta (CERV). Hanketta toteuttavat Oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Seta ry, Centre for Peace Studies (Zagreb, Kroatia) ja Irlannin rasismin vastainen verkosto (INAR). Kyselyn ja raportin laatimisesta ovat vastanneet Jana Turk ja viestinnän asiantuntija Eliisa Alatalo Setasta.
