Järkyttävää, nyt on jo syyskuun toinen päivä. Minne vilahtivat kesä-, heinä- ja elokuut? Tuntuu ihan kuin vasta viikko sitten olisi ollut toukokuu. Kohta tulee taas viides vuodenaika ja pimeys. Äh...
Jalkaan ei enää aamulla koskenut sen ihmeemmin, joten kyseessä oli ilmeisesti pelkkä massiivinen lihaskrappi, onneksi. Liekö syy Voltarenin vai minkä, tänään ei oikeen huvita mikään. Pitäis siivota, ei innosta. Pitäis syödä, ei innosta. Innostais ees kattoo telkkaria.. mut ei... Ajattelin lähteä kaupungille, nääääh... Istun sitten tässä näköjään.
Hain perjantaina mielenkiintoiseen paikkaan firman sisällä, työ jossa ei tarvitse nähdä sitä helvetin SAPia, eikä murehtia laskujen ulkonäöstä. Sitäpaitsi nykyisessä hommassa tämä syksy näyttää poikkeuksellisen murhaavalta. Valmistelemme nimittäin Suomen taloushistorian suurinta yritysfuusiota, että näin...Haluan pois alta... Kirjoitin sellaisen hakemuksen että eräs entinen työkaverini sanoi että ostaisin vaikka sian säkissä tuollaisella myyntipuheella, no, saa nähdä ostavatko. Toivottavasti pomo ei ole löytänyt tätä blogia, hän nimittäin ei tiedä aikeistani ainakaan vielä yhtään mitään.
Perhanan pillerit väsyttävät, menen päivätorkuille...
