Scherzo-journalism

Joskus vaan lapsettaa :-D Kielitaitoisena voit muovata helposti Ikean pehmiksestä Scream-mörön! :-D *tih*

Parinkymmenen minuutin päästä käynnistyy tämän kesäloman viimeinen vuorokausi. BLÄÄÄÄÄÄÄÄÄH!!! Olisin erittäin loistavasti voinut lomailla vielä toisenkin kuukauden. Noh, ainaan töissä ei tule olemaan tylsää, Varsova, Budapest ja Madrid ensimmäisen kuukauden aikana tulee ainakin kierrettyä.... uuh... Madrid, kenkiä... ooh... ;-)

Loman aikana talous kärsi huomattavasti (jostain kumman syystä!!!!) ja syksyllä pitääkin kiristää kukkaron nyörejä hieman tiukemmalle... Mutta kengät ostan Madridista! ;-)

Ohhoi, viimeistä lomaviikkoa jäljellä 5 päivää, ARGH!!!! ja nyt alkaa vasta vähitellen rentoutumaan. Kaipaan niitä ala-asteen huolettomia kesiä jolloin saattoi huoletta lomailla ja kekkaloida 2,5 kk yhteenmenoon. VÄÄRYYS!!!
Noh, sen saa maksaa siitä, että on töissä.
Kierot työkaveritkin lähettävät työtekstiviestejä, jotta ne varmasti menevät perille, eivät viitsi soittaa kun soittoon voi jättää vastaamatta, hävyttömät ;D

Mutta spinning-tunti oli kyllä tämän päivän kohokohta, olo on autuas ja väsynyt. Esteri avasi tänään taas looransa niin auki, että kyllä taas vähäksi aikaa pitäisi riittää. Kellarikin tulvii taas taloyhtiössä ;P

Taidan vajota sohvalle ja rentoutua hetken Sex and the Cityn 6 kauden jaksojen parissa.....

Hmmm... Mitäköhän Uuh La Laa Productions mahtaakaan tuottaa.... :-P

On kaunis sunnuntaipäivä. Tahdonvoimani on heikko sillä olin jo kauan suunnitellut meneväni tänään salille spinnigniin, mutta kahden päivän alkoholin väärinkäyttö kostautui. En jaksa... on nuutunut olo... blaah... taidan jatkaa käristymistä parvekkeella Harry Potterin seurassa.

Tähtitorninmäki on muuten erinomainen loikoilupaikka. Ei kovinkaan paljon porukkaa häiritsemässä ja lempeä tuulenvire viilentää sopivasti. Suosittelen :-)

Ah... reilu viikko meni maaseudun rauhassa kohtalaisen nopeasti, saavuin vain puoli tuntia sitten takaisin sivistyksen pariin. Hypin yli postivuoren ja rojautin laukkuni eteisen lattialle. Rojahdin sohvalle ja kuuntelin kaupungin hiljaisuutta (Linnanmäeltä kuuluvia kiljahduksia, lentokoneiden jyrinää, ratikan kirskuntaa ja penskojen ääniä sisäpihalta. Olin takaisin kotona :-) Tai no, tulihan aamulla lähtenyt kotoakotoa, mutta se paikka ei tunnu enää kodilta. Pidän maaseudun hiljaisuudesta mutta se on alkanut pelottaa minua viime vuosina. Ei ketään missään, hiljaista, siis todella hiljaista. Tuuli, heinäsirkat, sade. Yöllä luulet tulleesi hulluksi ja alat kuulla rapinoita ja ripinoita joka puolelta. "Mikä se oli??!?!!" ja pomppaat sängystä ylös sydän kurkussa, todetaksesi että pakastin keittiössä käynnistyi.... Olen takaisin ihmisten ilmoilla. Maalla on kiva käydä moikkaamassa vanhuksia mutta en ikinä muuttaisi sinne takaisin asumaan. Minusta on tullut urbaani maalainen kaupungissa. Ja pidän siitä :-)

Voi hyvänen aika! Kaikesta sitä kilpailuja järjestetäänkin! :-D

Iitu on Savonlinnan kuuluisin katti :-) se loikoilee Linnankadun päässä tervehtimässä linnaanmenijöitä ja oopperailtoina se sen päivystysvuoro jatkuu oopperan loppuun saakka. Iitu saa jopa ihailijapostia :-)

Ah... Loma... Arska mollottaa, pieni tuulenvire vilvoittaa ja hyvän kirjan parissa vierähtää mukavasta tunti jos toinenkin :-) taidanpa jatkaa itseni kärventämistä, minussa taitaa olla hieman masokistisia taipumuksia :-D

Pimeetä porukkaa täällä landella, kello ei ole edes puoli 12 ja käyvät baarissa toistensa kurkkuun kiinni... Noh... Vastahan täällä murhattiin joku...