Kas näin... loma täällä kotopuolessa alkaa vähitellen lähetä loppuaan... sunnuntaina hani suhauttaa Helsingistä tänne ja maanantaiaamuna lähetään taas sivistystä kohti.
Jotenkin hiiliä poltellessa on tämä viikko täällä mennyt, ei mitenkään paha ollenkaan, mutta vähän hitaanlaisesti. Hania on ikävä ja yksin tulee ajateltua liikaa. Taas muistan miksi en koskaan viihtynyt kotona kamalasti, yksinäisyys iskee. Nykyisin vielä pahemmin kuin silloin kun asuin kotosalla.
Onneksi sentään on puhelin ja hanin kanssa ollaan juoruttu varmaan puolitoista tuntia päivässä joka päivä, ellei välillä vähän pidempäänkin.
Kotosalla ei ole laajakaistaa niin joutuu turvautumaan hätäkeinoihin nettiriippuvuuden tyydytyksessä, esim. kännyn nettiselaimeen. Onneksi firma maksaa :P
Mutta nyt pääsin nettikahvilan koneelle ja ah, ihanuus.. täällä voi lukea hesarin netissä kuten joka päivä normaalistikin!!!! Viikon Viivit ja Wagnerit on nyt luettu ja kaikki mailit selattu läpi roskaposteineen ja nyt on blogin vuoro. MMSiä sentään voi lisäillä ilman tuskaa mutta tätä runosuolen tyhjennystä on saanut odottaa!!! Kuinka ihanalta tämä tuntuukaan!
Muoviset näppäimet sormissani, tuntuu ettei sormet ja hermoreseptorit riitä kun aivot tunkevat tekstiä koko ajan. Ja aivan turhaa tekstiä vielä kaiken lisäksi...
Lisäksi inhoan nettikahviloissa sitä, että ne jonossa istuvat tuntuvat tietävän sinua paremmin kuinka kauan olet ollut koneella... nytkin minua kyylätään tuota pöydästä pahalla silmällä ja naputellaan kynsillä pöytälasiin hermostuneesti. Minulla ei sentään ole noin paha nettiaddiktio :D
Plääps.. mutta nyt Savonlinna kyllä päättää täältä tähän. Täällä sataa ja on harmaata, mutta aion valloittaa tämänkin cityn tänään, jälleen kerran!!!!
