Yksi lyhyt kappale päätetty, tavallaan

Lyhyt keskustelu netissä, juurikin sellainen kuin kaikki muutkin ovat aina olleet. Ilmoitin Hesan tuttavalle, että hän ei ole sellainen ihminen, jota etsin, mutta toki aina ystävä.

Kun sen on alusta asti tiennyt, mutta ei vaan ole halunnut luovuttaa...no, onpa nyt sekin sanottu. Ei voi välttyä ajattelulta teiniangstista, mutta tunteet kaiketi aina vakavia, oli ikä mikä tahansa.

Tähän samaan kohtaan elämääni osuu uusi tuttavuus. Hän edustaa kaikkea sitä, mitä hesalainen ei (no longer known as hani). Kiinnostavaa sinällään löytää toisesta ne ominaisuudet, jotka on ajatellut tulevalla kumppanilla olevan. Joitakin oli hesalaisessa, mutta sen lisäksi monia kovin ei-toivottuja ominaisuuksia, kuten lähipiirini huomauttanut minulle on.

Mukavaa löytää joku, joka katsoo silmiin kun puhun, antaa tilaa ottamatta sitä kaikkea itselleen, nauttii hiljaisesta kosketuksesta eikä pelkää sitä antaa, oli paikka mikä tahansa. Joku, joka jaksaa kuunnella ja ennen kaikkea osallistua mielipiteillään ja ajatuksillaan omiin sekaviin filosofisten ajatusteni epätoivoisiin verbaalisiin esityksiin.

Tähän ihmiseen haluan tutustua rauhassa, ilman kiirettä tai hätäistä siirtymistä fyysiseen suhteeseen, ilman paineita ja antamalla aikaa molemmille tutustua toisiinsa vaikka vain hiljaisuudessa toistensa seurassa...let it evolve and take it's own uncoersed course...