Viikonloppu Ukissa

Viikonloppu meni vauhdikkaasti. Vallattiin äitini asunto Uudessakaupungissa viikonlopuksi, tarkoituksena katsella Merefestien (=markkinat, eipä paljon muuta) tunnelmaa ja paikallista yöelämää (johon en ole tutustunut KOSKAAN, huolimatta siitä, että ensimmäiset 20 vuotta elämästäni olen kaupungissa elänyt).

Noksu lähinnä huolehti imagostaan. Sitä huolestutti lukuisat kilisevät alkon muovikassit, joita kannoimme sisään. "Äitis luulee mua vielä alkoholistiksi, ja että pilaan sut." No, en kommentoi kumpaakaan väitettä ;)

Perjantai ilta käynnistyi tyylikkäästi äitini valmistaman illallisen ja siskon lasten kanssa. Myöhemmin nautimme, pikkuipanoiden poistuttua, punkkua kolmistaan jutellen sivistyneesti päivänpolttavista aiheista. Iltaan valmistauduttuamme, otimme pullon skumppaa fridgestä ja suuntasimme kohti kaupunkia. Tosin skumppa tyhjeni meren rannalla (hyttysten syötävänä) ja parisuhteista keskustellen. Iloisessa hiprakassa siirryimme kaupunkiin (muutaman puskan kautta; säälittävää teinimenoa, mutta minkäs teet).

Kaupungin yöelämä oli juurkin niin kuollutta kuin kaupunki itsekin. Paikallisen Vanhan mestarin kanta-asiakkaat hieman katsoivat minua, vaikka en edes järin "suuren maailman maalliin" ollutkaan pukeutunut. Kyllä kai sitten vaan muuten homosti. Paikka oli huomattavasti lähempänä Noksun henkistä maisemaa kuin minun :)

Paikallisessa "yökerhossa" (ei sitä voi hyvällä tahdollakaan sellaiseksi kutsua, vaikka se virallisesti sitä onkin) Lännentiessä kävimme kääntymässä. Paikka tuntui olevan paikallisten amisten suosima (anteeksi epäkorrekti ilmaisu, mutta se kuvaa asiakaskuntaa). Musiikki oli, no limudiskosta, kuten myös koko paikan sisustus. Onneksi olimme jo iloisesti laitamyötäisessä ja onnistuimme kapuamaan tyhjälle tanssilattialle. Tanssimme sarkastisesti. Nauroimme helvetisti ja tanssimme niin vituilleen kuin ihminen voi tietoisesti tanssia, tyhjällä tanssilattialla, maailman hirveimmän kasarimusan tahtiin. Tanssimme sarkastisesti :D

Ainnii, toki lähdimme kävellen liikenteeseen, mutta jo Lännentielle suunnattuamme, totesimme keskellä tietä olevan mukavannäköisen pölkupyörän. Se oli selvästi hylätty. Pienen nelikätisen korjailun jälkeen saimme sen jopa kulkemaan. Toki kummatkin pyörät olivat tyhjät ja vanteet vääntyneet, jarrut eivät juurikaan toimineet vaihteista puhumattakaan. No, mitäpä se olisi haitannut menoa. Emme tosin kehdanneet ihan yökerhon eteen sillä vetää, joten se jäi pusikkoon odottamaan kotimatkaa. Se tapahtuikin sitten sangen vauhdikkaasti ja äänekkäästi aamuaurinki seuranamme.

Saldona oli illasta lähinnä toteamus, että kaupungin menomestat ovat kuolleita, ukilaiset eivät osaa pukeutua ja tarakka on kova alusta istua, kun kumi on tyhjä. Noksulle jäi vaivaiset 16 mustelmaa matkasta :D

Äiti ihmetteli uutta pyörää pihalla lähtiessään mökille...käski vain palauttaa, ettei kukaan kaipaava sitä hänen pihaltaan löydä.

Luontokin kävi Noksun kimpuun, kun sitä puri jokin ötökkä kukkia kastellessa. Se jotain selitti, että on allerginen, mutta uskoin vasta, kun jalka oli punainen ja täynnä näppyjä sun muita. Käskin syödä Zyrteciä ja olla valittamatta :)

Näin viikonloppuna...kivaa oli :D

Saatan siis joskus opettaa teidänkin lapsianne...