Suklaapoika

Söin päivälliseksi ja iltapalaksi tuliaissuklaata Belgiasta.

Luin Virginie Despentes'n Pane mua.

Tekstailin erään tuttavani kanssa, joka sai reilut puoli vuotta sitten vakavan sairaskohtauksen ja on vasta ihan äsken päässyt jaloilleen eikä vielä kykene puhumaan. Jutut menivät vyön alle ja hänen loppukommenttinsa oli: "Seisoo ensimmäistä kertaa kohtauksen jälkeen". Lienenkö aikaisemmin tullut iloisemmaksi, kun olen vaikuttanut positiivisesti jonkun erektioon.

Lauantain Turun sanomissa oli kuva republikaanien ehdokasparista. Naispuolinen heistä heilutti kättään yleisölleen (miespuolinenhan ei sotainvaliditeettinsa vuoksi kykene nostamaan kättään hartiatason yläpuolelle). Kuvatekstissä sanottiin hänen tervehtivän miltei natsitervehdyksellä. Kimpaannuin kuvatekstistä niin, että lähetin päätoimittaja Massiselle paheksuvan sähköpostin. Hän kiitti palautteesta, myönsi asiattoman kuvatekstin, jota kutsui työtapaturmaksi, ja aikoi puhutella vakavasti toimittajaa.