Olin eilen työasioissa Helsingissä. Työpäivän päälle kävimme drinkeillä Seurahuoneen tyylikkäässä baarissa.
Yleensä menen linja-autolla Helsinkiin. Se on niin helppoa, kun ei tarvitse ostaa lippua etukäteen ja autoja menee puolen tunnin välein. Varmaan täytyy kutenkin ilmastosyistä vaihtaa junaan.
Minä olen kansanedustaja-ainesta.
Firmamme järjesti perjantaina bileet, joihin kutsuimme myös sidosryhmiemme edustajia. Boolia riittävästi, ei liikaa (kai). Aloitimme kuudelta illalla, kotona olin viideltä aamulla.
Ja sitten minä:
aloin lähennellä erästä kumppanifirmassa töitä tekevää miestä, jota ennen ollut ennen tavannut.
Varsin kouriin tuntuvalla tavalla.
Tämä minua kymmenen vuotta nuorempi aatelismies ei vastustellut, ehkä oli kohtelias, ehkä jotain muuta.
Det gjorde jag av min godhet, sade katthultspojken när han kysste lärarinnan.
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.