Olipa eilen aamulla juhlallista ajella linja-auton kyydissä Helsinkiin: Mannerheimintie oli jotakuinkin tyhjä ja poliiseja seisoi muutaman kymmenen metrin välein. Tällaista on varmaan Pjongjangissa.
Kävin seminaarissa Stakesissa. Sen jälkeen menimme päivän suurpoliittista teemaa kunnioittaen oluelle St. Urho´s Pubiin.
Kyllä Helsinki on kaunis kaupunki!
Turvallisuuspoliittiseksi neuvonantajaksi Naton entinen komentaja.
Puolustusministeriksi presidentti Bush juniorin puolustusministeri.
Ulkoministeriksi presidentti Clintonin rouva.
Saa näköjään tällainen patamusta republikaani jatkaa yöunistaan nauttimista rauhassa.
Ensimmäisen adventtisunnuntain aattona kävimme Tuomiokirkontorilla katsomassa, kun katedraalimme kuuseen syttyi setsemänsataa sähkökynttilää. (En muista, mistä viime vuonna motkotin, mutta tänä vuonna motkotan surkeasta äänentoistosta laulujen ja puheiden ainana.)
Siitä sitten kotiin kaakaolle ja kohvehdeille (ja meni siinä yksi pullo kuohuviiniäkin.)
Aiemmin päivällä olimme joulukoristelleet kotimme. Joulukuusta emme vielä ostaneet.
Adventtisunnuntaina söimme lipeäkalaa kuten aina ensimmäisenä adventtisunnuntaina, vaikka en edes pidä siitä.
Luin Göran Häggin Mussolini: en studie i makt. Se on ymmärtäväinen kuvaus fasismista Italiassa, selvensi italialaisen ja saksalaisen politiikan eroja kolmekymmenluvulla, paljon minulle uutta tietoa Mussolinista ja hänen ajastaan. Summa summarun: valta turmelee aina ja ehdoton valta turmelee ehdottomasti.
Luin Pirkko Saision Kohtuuttomuus. Tarkkoja havaintoja miehen elämästä ja parisuhteista. Välillä jatiseva. Tykkäsin kuten hänen muustakin tuotannostaan.