Täällä tää onneton raukka taas kirjoittelee. En meinannu eilen päästä sängystä ylös ollenkaan. Hitaasti vaelsin tonne kauppaan ja ostin itselleni suklaata, karkkia ja keksiä. Niitä sitten mutustelin yksinään verhojen takana ja välilä piti taas silmiä sitten pikkasen kuivata :(
Iltapuolella sanoin itselleni että mä olen vahvempi kuin mitä kaikki luulee. Että mussa on se millä mä vielä tästä tilanteesta pääsen jaloilleni. Ekaks mä keräsin kaikki laivalta ostamani tuoksut kassiin ja kävin lahjoittamassa ne mun ihanan ymmärtäväiselle siskolle. Me siinä sitten vähän kyynelehdittiin kun selitin asian oikean laidan ja mä palasin kotiin. Sitten poistin koneelta kaikki ikävät muistot. Eli siis kuvat jossa mä ja mun ex- bestis ollaan yhdessä. Poistin vielä hänen numeronsa mun kännykästä. Saa soittaa jos huvittaa mutta mä en enää ota yhteyttä :(
Loppuilta sujui taas haikeilla mielin :( Ei oo helppoo päästää irti ja luovuttaa. Mut mä tiedän että on ihmisiä jotka on selvinneet paljon pahemmastakin ja että mä ansaitsen paljon parempaa kuin epäluottamusta ja petturuutta, jota mun osakseni on tullu viime aikoina. Mulla oli koneella "Tuulen viemää" jota sitten kelailin moneen kertaan samalla kun poistelin ikäviä muistoja turhaa enää muistuttamasta ja kiusaamasta. Mut mä tiedän että mä vielä nousen.