Koko tämän viikon on ollut oikein syksyinen ilma. Alku viikosta oli pilvistä, sateista ja kylmää. Tänään olikin sitten välillä jopa auringon paistetta, mutta kuitenkin kylmää ja se juuri tekee mielestäni syksyn, kun aurinko paistaa, mutta on kuitenkin kylmä. :) Minä oikeastaan oikein odotan syksyä, sitä, kun lehdet muuttavat väriä ja ilma on kostea ja viileä. Syksy oikeastaan tuoksuu kivalle, kai se on jotain lahoamisen tuoksua.
Kävimme kullan kanssa tänään taas pyöräilemässä. Se oli oikeastaan semmoinen yhdistetty hyöty- ja huviretki. Kävimme nimittäin ostamassa rautalankaa marsujen häkkiä varten. Saimme eilen uuden häkin semmoiseen kuntoon, että marsut voi sinne pistää. Olivat vähän ihmeissään, kun yhtäkkiä on tilaa paljon enemmän kuin ennen. Ovat muuten kesyyntyneet ihan hyvin. Söpöjä karvaturrukoita. :) Pitää pistää jossain välissä kuvia tänne.
Pääsin avoimeen opiskelemaan. Ensimmäinen tehtävä pitäisi olla valmiina jo ensi viikon tiistaina, jolloin on myös ensimmäinen luento. Aihe on onneksi helppo. Pitää esitellä itsensä verkkokeskustelu alueella ja kertoa, mikä on mielestäni suurin ympäristöuhka. Eka kurssi on siis ympäristön suojelun perusteet. Varmasti älyttömän mielenkiintoista.
On ollu pieni tauko nyt tässä kirjoittamisessa. On ollut hieman kiireitä.
Viikonloppu meni siinä, kun käytiin molempien vanhempien luona. Lauantaina käytiin kultin kotona ja sunnuntaina minun. Ei ollut kummassakaan paikassa ehtinyt tapahtua mitään radikaalia muutosta kuukauden aikana. Olivat ihan hyvin sopeutuneet meidän poismuuttoome. Lauantaina saimme kyydin Siilinjärvelle ja tulimme sitten sieltä paikallisliikenteen bussilla Kuopion keskustaan. Se oli oikeasti elämäni kamalin linja-auto matka. Puolet porukasta jotain känniläisiä örveltäjiä ja toinen puoli jotain superteinejä, jotka oli lähdössä Kuopioon bilettämään. Jee jee.
Eilen tein kullalle yllätyksen. Leivoin kääetortun, joka onnistui lähes täydellisesti. Kaipa se sitten pitää uskoa, että olen hieman kehittynyt tässä leipomisessa. Ainut virhe, jonka tein oli se, että laitoin liikaa täytettä. Koitin kääriä sen mahdollisimman varovaisesti ja "ilmavasti", että täytteen ei tursuaisi ulos, mutta kyllä sitä vähän tuli silti. Mutta sehän nyt ei ole kovin vakavaa, jos kääretorttu turskauttaa vähän täytteitä pihalle.
Eilen kävimme myös Savon Setan Nuorten illassa. Siellä oli tosi tosi hauskaa. Pakko mennä ensi viikolla uudestaan. Ihmiset oli tosi mukavia ja hauskoja. :)
Tämä on taas niitä päiviä, jotka vain paranee loppua kohti. Aamulla olin väsynyt ja nenä oli tukossa. Makasin vaan sängyssä ja lopulta, kun sain itseni raahattua tietokoneelle asti, piti lähteä kultia vastaan. Kultasella loppui siis koulu (kello oli n. 11). Kulta kotiin ja takaisin tietokoneelle olin edelleen väsynyt enkä tehnyt mitään järkevää. Välillä katsoin vaan Big Brotheria.
Siinä istuttiin molemmat muutama tunti. Alkoi nukuttamaan ja mentiin siitä sitten nukkumaan. Otettiin mukavat tunnin nokoset. Sitten kun sai itsensä kunnolla herätettyä, alkoi päivän mukavimmat osat. Syötiin nopeasti jotain välipalaa ja lähdettiin keskustaan. Eka käytiin hakemassa kultaselle linja-auto kortti Sokokselta ja kovalevy Anttilasta, sitten pääsi lievittämään kulttuurinnälkää VB-keskukselle. Näyttely koostui siis Henryk Rossin Lodzin getossa ottamista valokuvista. Oli aivan mahtava näyttely ja tosi hienoja kuvia. Vaikka osa kuvista oli hieman "kärsineitä" ne eivät haitanneet yhtään. Ainut huono asia näyttelyssä oli se, että se oli liian lyhyt. Olisin voinut katsella kuvia vielä vähän pidempään, mutta kun ei, niin ei.
Näyttelyn jälkeen lähdimme Coffee Houseen kahville. Otimme caffe lattet ja leivokset. Kahvi ja leivokset olivat tosi hyviä ja kun siellä oli vielä hyvää musiikkia, niin nautinto oli lähes taivaallinen. Musiikista piti huolen joku trio, johon kuului viulu, alttoviulu ja sello. He soittivat klassista ja hieman kevyempää musiikkia. :)
Takaisin Neulamäkeen tulimme linja-autolla. Bussissa oli todella hyvä tunnelma. Vähän matkan päässä meistä istui äiti ja lapsi. Tosi söpö pikku vauva. Isot ja suloiset silmät ja ihana hymy. Olisi ihanaa, jos meilläkin olisi mahdollisuus adoptoida lapsi. Toivottavasti semmoinen tulisi mahdolliseksi tässä jossakin vaiheessa.
Surffailin netissä ihan muuten vaan ja satuin ViNO:n sivuilta menemään semmoiselle sivulle, jossa voi osallistua adressiin opintorahan nostamisen puolesta (osallistuin oitis). Löysin sieltä _todella_ hyvän julisteen ko. asiasta. :) Käykääpäs katsomassa, jos kiinnostaa.
En sitten lähtenytkään kirjastoon, vaan lähdin ajelemaan pyörällä. Menin Valkeisenlammelle Niiralaan. Oli mukavaa istua pienoisessa auringon paisteessa ja seurata kalastelevia ihmisiä. Ja kyllä, luit aivan oikein! Siellä todellakin oli jokunen kalastaja. Kaupunki nimittäin on istuttanut jotain lohia tms. Valkeiseen. :)
Istuin siellä n. puoli tuntia ja lähdin sitten yliopistolle odottelemaan, että kulta pääsis pois. Oli kuulemma ollut taas semmoinen päviä, että mitään uutta ei ollut ilmennyt.
Ihanaa, kun huomenna on se taiteiden juhla. Pääsee ilmaiseksi museoihin yms. Meinattiin käydä ainakin VB-valokuvakeskuksella katsomassa Henryk Rossin Lodz Ghetto Album näyttely ( http://vb.kuopio.fi/index.php?id=6 ). Pitää sitten huomenna miettiä vähän tarkemmin, että missä muualla tulee käytyä.
Tylsää olla yksin kotona. Tai enhän minä periaatteessa yksin ole, kun on täällä marsut, mutta he ovat vielä niin ujoja ja peloissaan, että heitä ei oteta laskuun.
En voi lakata murhetimasta sitä, että pääsenkö avoimeen opiskelemaan vain en. Miksi ne eivät voi vastata heti, että pääseekö vai ei. Helpottaisi minunkin elämääni melkoisesti.
Vein eilen prismaan työpaikkahakemuksen. Olisi hyvä, jos saisi töitä, niin eipä tarvitsisi huolehtia rahastakaan ainakaan niin paljon. Tai siis eihän meillä varsinaisia rahahuolia ole, mutta olisi kiva jos sitä olisi ylimääräistäkin.
Hmm. Mitähän sitä tekisi? Ei oikein viitsisi vain istua koneen ääressä ja surffailla. Pitäisiköhän lähteä vaikka kirjastossa käymään. Sitähän minä eilen vähän meinasin.
Täällä ukkostaa! Jes. Tosi hienoja salamOITA. Ja siksi on toi loppu tikuilla, kun kulta jaksaa koko ajan huomuttaa, että ne ovat salamoita, eikä salamia. Vaikka enhän minä edes aina... Erityisesti kulta on nyt innoissaa, kun se on myrskybongari. :)
Arvatkaas, kuka rupes keittämään äsken kahvia ja unohti laittaa puruja. Minä tietenkin. Meinattiin äsken kultin kanssa mennä juomaan kupposet, mutta pannussa olikin vain keitettyä vettä.
Kävimme äsken katsomassa marsuja ja ne oli syömässä. Pepe oli syömässä pellettejä eikä se juossu meitä karkuun. Ihanaa! Jojo taasen juoksi pakoon kuin rasvattu salama.
Nyt ovat marsut saaneet päivän ajan olla täällä meillä. Ovat vielä ihan säikkyjä, mutta kyllä ne siitä kesyyntyy. :) Eivät vielä uskalla tulla ulos mökistä edes syömään, jos me ollaan vieressä, mutta sitten kun me ei olla paikalla, ruoka tekee kyllä kauppansa. Viime yönä olivat popsineet hunajamelonia niin innokkaasti, että osa kuorestakin oli popsittu. :D
Eilinen oli todella todella väsyttävä päivä ja täynnä ympäriinsä ravaamista. Helsinkiin kun päästiin, niin melkein heti lähdettiin Vantaalle Hong kong tavrataloon. Kun sieltä lopulta pois pääsi, piti heti mennä eläinkuappaan ostamaan joitain tavaroita mm. kuljetuskoppa ja kynsisakset. Oli tosi hyvä palvelu sielläkin. Avuliaita työntekijöitä, jotka eivät kuitenkaan tuputtaneet mitään tiettyä, vaan antoivat enemmänkin neuvoja, että tätä monet pitävät parhaana, mutta myös nuo muut ovat ihan yhtä toimivia.
Eläinkaupan jälkeen mentiin Kamppiin, käytiin ostamassa patongit ja mentiin terminaaliin odottamaan bussin lähtöä. Eipä onnistunut bussimatkakaan ihan suunnitelmien mukaan, kun oli semmoinen kuski, joka ei ollut ikinä ennen ajanut ko. reittiä. Oli tosi mukavaa, kun kukaan bussissa olija (minä ja kulta sekä bussikuski) ei ollut ikinä käynytkään Lapinkylässä. No, perille päästiin kuitenkin.
Itse kasvattaja oli oikein mukava ja kiva ihminen. Puhui todella hienosti englantia (joku Brittiläinen tuomari oli vierailulla) ja osasi selvästi pitää huolta marsuista. Marsula oli todella hieno ja mielenkiintoinen paikka. Marsuja oli ainakin parikymmentä. Sisään astuessa alkoi kova kuikutus joka suunnalta, kun marsut tervehtivät emäntäänsä. Saatiin lapsukaiset ja paperit kouraan ja sitten piti jo lähteä, että ehtisimme linja-autoon, joka veisi sitten takaisin Kamppiin. Pari mummoa katsoi hiukan epäluuloisesti, kun astuin Pepen (Andien Ben Burger) ja Jojon (Andien Billy Jo) kanssa bussiin, mutta marssin vain istumaan ja haistattelin mielessäni pitkät moisille mummoille.
Pepe ja Jojo olivat kauhean peloissaan kaupungin hälyssä, joten Kulta kävi vaan äkkiä kaupassa ostamassa matkaevästä sekä meille että marsuille ja lähdevettä. Mentiin sitten asemalla niin rauhalliseen paikkaan, kun sieltä löytyi ja minä kävin ostamassa mäkkäristä meille hamppikset ja pirtelöt, kun oli nälkä. Syötiin siinä ja odoteltiin junan lähtöä. Onneksi juna tuli aika pian asemalle ja päästiin odottamaan sinne, kun juna on kuitenkin paljon rauhallisempi kuin asema. Onneksi pendolinossa ei edes huomannut tunneleita, koska en tiedä miten riemuissaan pikkuiset olisivat olleet siitä paineen vaihtelusta.
Kun päästiin Kuopioon olimme jo niin väsyneitä, että emme jaksaneet kävellä keskustaan ja mennä bussilla, vaan otimme taksin aseman edestä ja menimme sillä kotiin.
Kotona annoimme poikien (=marsujen) tottua vähän uusiin hajuihin ja ympäristöön enne kuin laitoimme heidät väliaikaiseen häkkiin. Varsinaiseen häkkiinsä he pääsevät kunhan saamme sen valmiiksi (todennäköisesti muutaman päivän kuluessa).
***
Kävimme tänään kultin kanssa kahvilla keskustassa, kun saimme äidiltäni kahviliput, jolla sai ilmaisen pullan ja kahvin. Kahvila oli Pikku-Pietarin torikujalla. Tosi mukava ja viehättävä paikka. Pöytiä oli muutamia, enimmäkseen ulkona, kun on talvella suljettu. Pulla ja kahvi oli hyvää ja palvelu ensiluokkaista. Käymme varmasti kultin kanssa siellä joskus uudestaan. :)
Kultilla oli tänään ensimmäinen päivä yliopistolla ja minä jouduin olemaan yksin kotona. Oli ihan tajuttoman tylsää. Surffailin vain netissä ja etsin töitä. "Hassua" olla yksin kotona, kun olen näiden melkein neljän viikon aikana tottunut siihen, että kulta on aina kotona minun kanssani, mutta eipä ollut tänään. No, kai sitä tähänkin tottuu. Vaikka tässä kohta olisi mukavaa päästä töihin, että saisi rahaa ja olisi jotain tekemistä.
Hehhee. Ei ole enää kuin muutama tunti lähtöön. Enpäs olekaan ennen mennyt junalla Helsinkiin, enkä ikinä ole matkustanut yöjunalla. Nytpä saakin sitten kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Meillä kävi äsken eräs hyvä ystävämme. Hän oli ystäväni, kun olin vielä lapsi ja asuin Kuopiossa. En ollut nähnyt häntä pitkiin aikoihin, koska muutimme vanhempieni kanssa Lapinlahdelle n. 12 vuotta sitten. Nyt olenkin nähnyt hänet muutaman kerran, koska hän on kultaseni ystävä lukio ajoilta. Mukava ihminen.
Kauhean kuuma päivä tänään. Vaihdoin parvekkeella pari viikkoa sitten ostamallemme kukalle ruukkua, kun se oli niin pieni, että juuret oikein tursusi joka välistä ulos. Oli tajuttoman kuuma, kun aurinko porotti suoraan selkään. Mutta en valita, mukavaahan se on, kun on lämmintä, Suomen kesä on niin lyhyt, että pitää nauttia lämmöstä, kun sitä kerran on. Kohta syksy ja talvi tulee taas ja ilmat viilenee.
