Scherzo-journalism

Koko viikko on ollut jotenkin mitäänsanomaton. Koko viikko meni töissä koulutusten merkeissä ja joka päivä toimistolla meni kuuteen-seitsemään, enkä sitten kerennyt kertaakaan viikon aikana salille. Nyt tuntuu olo jotenkin vetelälle, eikä ole kuin 26 päivää Australiaan lähtöön. Emergency liposuction!!!!

Koko viikonloppu meni hyysätessä iskää ja kotopuolen naapuria, kävivät Helsingin humussa. :D
Mistä tietää että on tullut vanhaksi? Siitä kun istuu perjantai-iltana kotona katsoen DVDeitä ja odottaa isäänsä baarista kotiin :D Melkein onnistuivat raahaamaan minut Wanhan Tanssikellariin, mutta onnistuin karkaamaan tästä extreme-kokemuksesta. Kävi kuulema flaxi, ainakin tanssimielessä, hävyttömiä, naimisissa olevat ukkomiehet :D
Mutta apua... oli jotenkin hauska seurata koko elämänsä pienellä paikkakunnalla eläneitä isommassa kaupungissa, kyllä siinä riitti ihmeteltävää, vaikka reissanneet ovat hekin maailmaa. Jotenkin hassua.... Millainen olisin jos olisin jäänyt kotipuoleen asumaan? Minua jotenkin ahdisti jo silloin teinivuotena pikkukaupungin nurkkakuntaisuus ja pinnallinen suvaitsevaisuus. Olisin varmaan joko ajautunut jonkinasteiseen mentaaliseen lukkoon ja elänyt kaksoiselämää tai sitten olisin ollut se "the only gay in the village". En oikein vain osaa kuvitella itseäni asumaan kotopuolessa.....

Kävin tänäaamuna taas gastroskopiassa, elikkäs kurkustani työnnettiin taas alas puoli metriä letkua. Yök.
Aikaisemmin ruokatorven alaosassa havaittu outo haavauma ja arpikudos on hyvänlaatuinen ja on paranemassa ja pienenemässä. Mutta...
Tohtorisetä sanoi, että palleatyräni, siis vatsanportin laajenema ruokatorveen, on nyt niin laaja, että se pitää leikata. :-/
Noh.. kevät ilmeisesti menee tutkimuksissa ja vasta syksyllä leikataan. Ja lisää pillereitä naamaan sillä välin, happosalpaajia kaksi kertaa päivässä, ilmeisesti vatsahapponikin ovat extratujuja.
Ja tämä tuplalatte todellakin auttaa happovaivoihin...

Jotenkin hassu olo.
Vähän alakuloinen, silti onnellinen ja hymyilen itsekseni.
Ulkona oli ihan kamala ilma tänään, räntää, vettä, lunta, loskaa, tuulta. Yök.
Piti mennä salille, mutta ilma lannisti sen innon, menin sittenkin uimaan. En ole käynyt uimassa varmaan kolmeen vuoteen. Uinti on jotenkin terapeuttista, jos vain saisi uida rauhassa, mutta valitettavasti sama rata pitää jakaa muidenkin kanssa. Geriatriakerhon iltapäiväuijat ovat kaikkein rasittavimpia tapauksia, uidaan keskellä rataa etanan nopeudella, kummaltakaan puolelta ei pääse ohi, ja altakaan ei pysty sukeltamaan koska uidaan 80 asteen kulmassa... Onneksi voi vaihtaa aina rataa :-)
Uinnin jälkeen on aina niin rento olo, kenties se on pistänyt minut hymyilemään mielipuolen lailla :-)

Ai juu.... suihkussa ja pukuhuoneessa eräs keski-ikäinen herrasmies esitteli itseään ja varustustaan aika estottomasti. Jotenkin limaista...
Vaikka siellä jalkovälissä roikkuukin HK:n bleu niin ei sitä tarvitse erikseen pousailla, sitä härpäkettä on aika vaikea olla huomaamatta muutenkin.... :D (joo, joo.. peniskateus iski)
Salaisesti jokainen mies toivoo miehuutensa olevan pornotähtien luokkaa (8+ tuumaa), vaikkei sitä kukaan julkisesti kehtaa myöntääkään.
Uuuh.. Hercule Poirotissa tapahtuu jänniä!!!!

I would like to have one sandwiTch please :-D

Tänä aamuna junassa istui nainen, joka luki kirjaa "Female chauvinist pigs" tuo nimi sai mielikuvituksen lentämään. Kuvittelin koko työmatkan päässäni, millainen on naispuolinen sovinistisika :D
Hetero? Lesbo? Kumpaakin? Käyttäytyykö hän sovinistisesti miehiä vai naisia kohtaan? Vai kumpaakin? Miltä naispuolinen sovinistisika näyttää? Samalta kuin stereotypinen miespuolinen vastineensa: punaniskainen pöhöttynyt vanhalta viinalta haiseva "sika". Vai onko naispuolinen sovinistisika jakkupukuinen nutturapäinen toimistotäti jolla on metrinen koivuhalko poikittain _siellä_.
Tai sitten se naispuolinen sovinistisika on se naapurin täti.
Pitäisi ilmeisesti hankkia ja lukea tuo kirja niin tietäisin :-)

tuo edellisen blogauksen hymiökuvake näyttää suunnilleen pumppu-barbaran suulta :D

Levyale!!!
Must resist!
Must resist!
Must resist!
Must resist!
Kaikkea ne keksivätkin että saavat ihmisiltä rahat pois!
Evil record companies!
Pelkään että eksyn levykauppaan ja kävelen ulos järkyttävän levykasan kanssa ulos....
ARGH!!!

Mulla on ollut aivan järkyttäviä uniongelmia tai siis nukahtamisongelmia viimepäivinä. Illalla pötkähdän vällyihin väsyneenä ja valmiina nukahtamaan, mutta sitten ei tapahdukaan mitään. Pyörin ja vääntelehdin sängyssä, ajatukset laukkaavat kuin vimmattu. ARGH! Jotenkin kroppa ei halua rauhoittua illalla vaikka väsymys painaakin. Toivottavasti tänään ei tartte pyöriskellä.
Tänään piti lähteä bodypumppiin, mutta jotenkin tuo juuri alkanut myräkkä laski intoa ja väsyttää pirusti. Märkää, pimeää, harmaata, loskaa, paskaa, viimaa, kylmää, koleaa, sellasita luihin ja ytimiin pureutuvaa kylmyyttä. Yök.
Rannikolla asumisen ehdoton miinuspuoli on tämä "talvi". Sisämaassa ei ole tällaista kamalaa kalseutta ja talvi on muutenkin TALVI, eikä vain jotain, joka muistuttaa kaukaisesti jotain talventapaista. Tosin tänä talvena Rovaniemen alapuolella ei ole paljoa talvesta ollut tietoakaan, mutta silti...
Onneksi sisällä on lämmintä ja saa kuumaa teetä ja kurkkuvoileipää :-) How English of me :-)

Yök.. mikä pistää ihmisen mähkimään järkyttävän määrän pastaa itseensä, niin, että taju meinaa lähteä puolen tunnin kuluttua. Tiedän, minun pitäisi välttää hiilihydraatteja, mutta ruokalassa ei ollut mitään muuta syömisenarvoista. Vai miltä kuullostavat, ruispaneroidut muikut :G ne näyttivät aika etovilta... ruisleipämuruissa köllöttäviä muikkuja, jotka näyttivät siltä etteivät ne ole nähneet kunnolla mitään kuumaa pannuntapaistakaan.

JuhaniV ihmettelee keskustelussa blogien funktiota, onko tämä vain narsistien löpinää vai mitä...?

Silloin joskus aikoinaan penskana tuli pidettyä päiväkirjaa, tiedättehän, sellaista joka oli äärimmäisen salainen ja siinä oli lukkokin. Se ei ollut kuitenkaan kovin pitkäikäistä, ainakaan minulla. Jotenkin se innostus vain lopahti alkuunsa. Monta kertaa tuli alotettua uusi päiväkirja, muutaman viikon sitä tuli kirjoiteltua "Rakas päiväkirja... blaah blaah blaaah.." Ja auta armias jos joku olisi saanut tietää, mitä sinne on kirjoittanut! Oh my God! Se olisi ollut maailmanloppu!

Mutta mitä nyt sitten teen... kirjoitan löpinöitäni kaikkien nähtäville tänne nettiin. Pontentiaalisesti tuhannet ihmiset lukevat elämääni viikossa. No, eikä se mua oikein haittaakaan, kai siinä se pieni (eikä varmaan kovin pienikään) narsisti itsessäni tulee esiin. "Apua!!! Kukaan ei ole kommentoinut viimeistä postaustani!!! Mä en ole tarpeeksi kiinnostava!!! ARGH!!!!"

Mutta joo... tänne saa purkaa joskus sitä turhautumistaan, löpistä sitä paskaa, jos ei muutakaan tule mieleen ja tekee vain mieli pölistä turhanpäiväistä. Yhdessä vaiheessa meinasin tehdä tästä blogista matkapäiväkirjan, mutta työreissuissa ei ole kovin kauheasti mitään niin kiihottavaa, jota kannattaisi tänne tunkea. Lentokenttiä, lentokoneita, takseja, hotelleja, toimistoja ja hotelleja, takseja, lentokenttiä, lentokoneita, lentokenttiä ja takseja ja KOTI! :-)
Ja enää en matkustele niin kamalasti työkseni.
Mutta Australiasta tänne tulee tavaraa ja runsaasti!

Nyt takaisin epätoivoisten kotirouvien pariin Wisteria Lanelle :-)