Outoa

Outo olo. Ollut koko päivän.
Heräsin tänä aamuna ennen kuutta vessahätään ja pöntöllä istuskellessani pienessä mielessäni alkoi taas tapahtua.
Ajatukset rupesivat vellomaan taas ihan omaa tahtiaan ja ihan omista aiheistaan.

En saanut enää unenpäästä kiinni.

Mietiskelin missä asioissa olemme mieheni kanssa erilaisia, missä samanlaisia, millaisia arvoja meillä on, mitä en vielä tiedä hänestä, mitä haluaisin vielä tietää hänestä... jne... Salaako hän jotain? Sovimmeko sittenkään yhteen? Äh... aamuparanoia on niin ihanaa.
Koko päivän on sen takia ollut sitten ihan outo olo, vähän kuin morkkis, että on edes ajatellut tuollaista, mutta ei kuitenkaan morkkis. Sellainen outo fiilis. En osaa kuvailla sitä tunnetta selkeästi.

Mutta kai pikkuinen paranoiakohtaus kuuluu suhteeseen kuin suhteeseen. Olenko sitten hieman mustasukkainen miehestäni? Jos olisin niin kenen takia? En omasta mielestäni. ARGH!!!

Ja ettei brainstorm olisi jäänyt kesken, ihmissuhteiden lisäksi aamukuudelta aivoni rupesivat prosessoimaan työasioita, mitä on vielä kesken, mitä tänään pitää tehdä, mitä ei tarvitse välttämättä tehdä. Miten onnistuisi uusiin työtehtäviin pääsy helposti? Laittaisinko mailin entiselle pomon pomolle, sillä kuulin, että hän on kokoamassa uutta tiimiä. (Laitoin mailin juuri äsken)

Hani tulee Köpiksestä kotiin tänään illalla, ihan muutaman tunnin päästä. Sanoi käyvänsä kotonaan hakemassa huomiselle vaatteet ja tulevansa tänne vierihoitoon. Nyt en tiedä sitten puhuisinko näistä angsteistani tänään hänelle vai mitä ja miten... argh...
Noh... pitää katsoa millä tuulella ollaan kun nähdään.