Ei mennytkään kirjoitus maanantaille asti. :) Mökkireissulta on palattu kotiin, kummityttö on jo lähtenyt ja Twin Peaksia odotellessa on vielä hetki hyvää aikaa nauttia rennosta viikonlopusta. Pieni syyllisyydentunto kolkuttaa kyllä omatunnossa, kun en oo taaskaan lukenut läksyjäni, kuten en melkein koskaan.. Siitä oli yhden opettajan kanssa koulussa jo puhetta.
Koulu on musta niin kamalan helppoa. On ollut aina. Mun ei oo koskaan tarvinnut tehdä siellä oikein mitään, kun käyttäydyn suurinpiirtein nätisti ja oon hyvissä väleissä opettajien kanssa ja useimmiten kuuntelen tunneilla, niin se on riittänyt enemmän kuin hyvin.
Ongelma ei olekaan mun keskiarvossa nyt, vaan mahdollisissa jatko-opinnoissa. Mä olen kyllä sanonut, että tahdon saattohoitajaksi, enkä tarvi yliopistoa, mutta välillä mietityttää, että jos kuitenkin. Ja aiheena mua kiinnostais opiskella vaikka mitä; fysiikkaa, sosiologiaa ja psykologiaa ainakin. Tai entä jos jatkaisinkin jotain taiteellisempaa alaa..?
Olen saanut varoituksia muilta itseni kaltaisilta, jotka oppii nopeasti, että yliopistossa me saatetaankin tipahtaa kärryiltä ja kovaa. Lukemis- ja opiskelutekniikkojen oppiminen ennen sinne menoa on aika olennaista, jos aikoo pärjätä opiskelussa, jossa vastauksia ei enää työnnetäkään valmiina nenän eteen.
Toisaalta tuntuu, että siellä mä voisin silti vihdoinkin nauttia opiskelusta, kun se antaa jotain haasteita ja saa tehdä enemmän itse. No, jatko-opinnoista tarvii päättää vasta vuoden päästä..
Aiheesta ihan toiseen.. Mua on alkanut huolestuttaa yleisen amerikkalaisvastaisuuden nousu. Onhan sille syynsä, tiedän minä ne, mutta silti. Mä toivoisin, että ei unohdettaisi sitä, että ihmiset on kuitenkin samanlaisia kaikkialla, vaikka kulttuuri luokin eroja meidän välille.
Tv:stä välittyvä kuva yhdysvaltalaisten tietämättömyydestä muusta maailmasta on aika pelottava. Mutta kun lapsi kasvaa ajatellen oman maansa olevan kaiken napa, hän oppii myös käyttäytymään siten. Se ei musta oo merkki niiden ihmisten typeryydestä siellä, vaan siitä, että kulttuurin sisällä ei juuri oo mahdollisuutta olla mitään muuta. Ihminen on laumaeläin ja menee muiden mukana, eikä sitä saisi koskaan unohtaa.
Mutta ei sitä saa unohtaa omalla kohdallaankaan. Amerikkalaisvastaisuus on nyt Suomessa muotia, se on se trendi, jonka mukaan täällä mennään laumana ja yhdessä. Vaikka mä olenkin keskustelun puolella usein puhunut sen puolesta, että ei ole tarpeellistakaan kieltää omaa yhteisöllisyyttään, eikä ole ihailtavaa olla loppuun asti itsenäinen, niin joissain asioissa pitää osata pysähtyä ja miettiä itse. Tuomitsevuus on yksi niistä asioista. Sitä ei saa tehdä yksin, eikä varsinkaan yhdessä.
Natsien Saksa oli pelottava esimerkki siitä, miten vietävissä ihan tavalliset ihmiset ovat. Siitä, miten kenestä tahansa voi tulla kiduttaja tai kidutettu, jos ei osaa vetää rajaa omien arvojen ja kulttuurin vaatimusten välille. On virhe uskoa osaavansa ajatella jo itse. Omien arvojen mukaan eläminen on jatkuva prosessi, jota pitää tarkkailla.
Ei unohdeta sitä, mitä edelliset sukupolvet ovat elämällään todistaneet. Ei anneta suurien kärsimysten olla tapahtuneet turhaan.
Ihmisten teoissa on paljon pahaa ja ihmiset tekee paljon vääriä ja huonoja valintoja. Kukaan ei silti voi olla automaattisesti huono ihminen sen perusteella, mihin maahan tai mihin kulttuuriin hän on syntynyt. Ei vaan voi. Ei senkään jälkeen, kun hänestä on tullut kulttuurinsa kasvatti.
10 kommenttia
Vermillion
21.1.2007 23:21
Hah mulla on vähän sama homma opiskelun kanssa. Ikinä ei Suomessa tarvinnut koulussa tehdä mitään, matikan ja fysiikan tunnit nukuin, vaikka pitkän matikan ryhmässä oli tasan kuusi ihmistä. :P Silti keskiarvoni oli aina top-3:ssa. Täällä on asiat vähän toisin. Arvosanojen eteen täytyy oikeesti tehdä työtä. Tämän yön joudun kahvin, kokiksen ja redbullin voimin kirjoittamaan esseitä etc. :P
Sinuna harkitsisin vielä yliopistoa. Sukulaisistani varmaan 45% on sairaanhoitajia, lähihoitajia ja mielenterveyshoitajia, ja kaikkien olen kuullut jossain vaiheessa duunistaan valittavan. Työ on raskasta ja alipalkattua. :/ Ja löytyypä joukosta muutama jotka ovat valmistuttuaan vannoneet etteivät koskaan tule ammattiaan harjoittamaan. :P Toki jos kyseessä on kutsumus, kaikki on toisin. :)
kesäpoika
21.1.2007 23:41
Se on kutsumus, ja nimenomaan se ihan ruohonjuuritason hoitotyö, ei esimerkiksi olla lääkäri. Raskauden ja pienen palkan tiedän ja siedän. Ne ei huoleta, enemmänkin se, että kun haluan tietää kaikesta kaiken, niin miten paljosta jään paitsi, jos en koskaan saa tietää siitä. Jos voisin päättää, voisin olla puolipäiväinen hoitsu ja puolipäiväinen ikuinen-opiskelija. :)
kesäpoika
21.1.2007 23:49
Vermillion, sun nykyisestä opiskelusta vielä.. Ootko kuitenkin pärjännyt vielä yhtä hyvin, vai jäänyt jälkeen omasta tasosta tai muista?
coco
22.1.2007 02:52
"Mua on alkanut huolestuttaa yleisen amerikkalaisvastaisuuden nousu. Onhan sille syynsä, tiedän minä ne, mutta silti. Mä toivoisin, että ei unohdettaisi sitä, että ihmiset on kuitenkin samanlaisia kaikkialla, vaikka kulttuuri luokin eroja meidän välille."
Se ei ole kansalaisten vika mita heista ajatellaan, yhdistyneiden valtioiden johto mm. president ja heidan tekemisensa on mita maailma nakee. Yksikaan tavallinen kansalainen ei voi heille mitaan eika millainen image heista nahdaan .
kesäpoika
22.1.2007 10:07
Coco, se juuri oli mun kirjoitukseni pointti..
millikan
22.1.2007 12:17
Koten tässä tulikin jo esille, ovat ihmiset eri asia kuin kansa tai valtio...netin kautta on tullut tutustuttua joukkoon mitä mukavimpia, fiksuja ja valistuneita ihmisiä USAsta (jota suurelta osin äänestävät demokraatteja tai vihreitä, go figure).
sleepygay
22.1.2007 15:48
Kirjoitin joskus merkinnän siitä, kuinka en pidä Yhdysvalloista. Merkinnän tarkoitus on kritisoida juuri Yhdysvaltojen hallintoa. Vaikka puhunkin Usalaisista, tarkoitan henkilöitä, jotka siellä ovat johdossa. Itse maan kansalaiset ovat asia erikseen.
Tässä USA-vastaisuudessa on vähän sama asia kyseessä, kuin on uskonnoissakin havaittavissa. Ihmiset näkevät vain kirkon johdon mielipiteet ja eleet, mutta uskonto on lähes kaikkea muuta kuin kirkkokunnan johtajan mielipiteet. Välillä ärsyttää niin paljon, kun joku sanoo, että kaikki kristityt ovat homovastaisia. Ja se ärsyttää vielä enemmän, kun ruvetaan syyttämään noitavainoista tai ristiretkistä.
Scofield
22.1.2007 17:47
Yliopistoa kannattaa kyllä harkita. Kyllä siinäkin laitoksessa tarjoillaan vastauksia lautaselta, riippuu toki tiedekunnasta ja kurssista... Tosin pieni vaivannäkö päättelykyvyn suhteen ei ole koskaan pahitteeksi ;)
Sanoisin olevani amerikkalaisvastainen. Tällä toki tarkoitan Bushin hallintoa, Yhdysvaltain sotaisuutta, kulttuurillista ylivoimaa ja kapeakatseisuutta muuta maailmaa kohtaan. Ihmiset ovat taatusti ihmisiä, siinä missä mekin; perimmiltään kaikki ovat tosiaan samanlaisia kaikkialla. Voisin myös sanoa olevani Venäjä-myönteinen, mutta tällä en tarkoita, että pitäisin Venäjää demokraattisena, rauhaa rakentavana ja edistyksellisenä valtiona (ainakaan mitä johtoon tulee). Mutta tuntemani venäläiset ovat todella ihania ihmisiä :) Uskon nieleväni Yhdysvaltain hallinnon helpommin, jos tuntisin hurmaavia amerikkalaisia (tällä hetkellä en tunne yhtään yhdysvaltalaista).
Tänään lounaalla pärähti jollain kännykästä soimaan tökerö mukaelma Suuresta ja mahtavasta, mihin yksi minulle entuudestaan vieras opiskelijatyttö tuhahti ja mutisi jotain kommunisteista Venäjällä. Piti korjata, eihän nyky-Venäjää enää johdeta kommunismilla, vaan Suomen kaukaa oikealta ohittavalla nationalismilla. Otteet siinä eivät ole kaikilta osin kylläkään muuttuneet Neuvostoliiton ajoista, mitä nyt vähän laimentuneet.
Vermillion
22.1.2007 22:59
Opiskelusta - aineissa joista en ole kiinnostunut (lue: fysiikka ja matikka :P) olen jäänyt jälkeen ja olen hyväksytyn ja hylätyn rajamailla. Kuitenkin muissa aineissani pärjään erinomaisesti. Se on "the nature of the beast"; jollet ole nero ja kaikessa uskomattoman lahjakas, sinun on valittava mihin keskityt. Ei kaikkea ehdi tekemään, varsinkaan kun samaan aikaan on elämä elettävänä. Täällä olevista kavereistani en tämän kevään jälkeen varmaan näe vuosiin kuin muutamaa, osaa en varmasti ikinä. Senpä takia en jaksa ottaa opiskelua liian vakavasti. :P Elämässä on tärkeämpiäkin asioita.
sleepygay
23.1.2007 01:23
Itse aion hakea tämän kevään yhteishaussa sairaanhoitajaksi ja lähihoitajaksi. Tiedän, että molemmat ovat alipalkattuja ja raskaita/stressaavia töitä, mutta silti sitä haluan tehdä. Olen harkinnut Vanhustyön koulutusohjelmaa, mutta sitä ei Kuopiossa ole yo-pohjalta, joten en ainakaan yhteishaun kautta siihen pääse. Pitää sitten koulussa sumplia noita asioita. Siis jos lähtee lähihoitajapuolelle.
Yhdysvaltalaiset tietty sinänsä ärsyttää, kun niillä on kulutustottumukset semmosia luontoa tajuttomasti kuluttavia. Mutta eipä minulla ole varaa nalkuttaa liiaksi, koska en itsekään ole mikään luontoystävällisyyden malliesimekki. Mutta ei minulla sentänsä ole autoa. :D