Mieleen on jäänyt yksi tilanne homobaarissa aika hiljattain.
Istuin pöydässä yksin. Hetken päästä viereen istahti tuntematon tyyppi (ympärillä oli myös paljon tyhjiä pöytiä ja tuoleja). Tyyppi ei sanonut mitään, tehnyt mitään tai ottanut kontaktia, istui vaan hetken hiljaa paikallaan ja siirtyi sitten pois.
Myöhemmin tulin lukeneeksi kirjaa 1960-luvun homokulttuurista. Siinä kuvailtiin kruisailua tavalla, joka ulkoisesti muistutti tyypin käytöstä: yksi istuu puistonpenkillä, toinen istahtaa viereen, jompi kumpi joko tekee aloitteen tai lähtee pois.
Iskeeköhän nuorempi porukka enää muita tuohon tyyliin? Suomessa tai muualla?
Oon ollut käsityksessä, että kruisailu olisi vain vanhempien homomiesten (ja vain cis-homomiesten) juttu.
Olen ite kolmikymppinen ja naiskehoinen. Vähän yllättää, jos homobaarissa hengaavalle miehelle tulee ylipäätään mieleen iskeä mua. Tilanne ei ahdistanut, mietin vaan mistä oli kyse ja odotetaanko multa jotain.
Istuin pöydässä yksin. Hetken päästä viereen istahti tuntematon tyyppi (ympärillä oli myös paljon tyhjiä pöytiä ja tuoleja). Tyyppi ei sanonut mitään, tehnyt mitään tai ottanut kontaktia, istui vaan hetken hiljaa paikallaan ja siirtyi sitten pois.
Myöhemmin tulin lukeneeksi kirjaa 1960-luvun homokulttuurista. Siinä kuvailtiin kruisailua tavalla, joka ulkoisesti muistutti tyypin käytöstä: yksi istuu puistonpenkillä, toinen istahtaa viereen, jompi kumpi joko tekee aloitteen tai lähtee pois.
Iskeeköhän nuorempi porukka enää muita tuohon tyyliin? Suomessa tai muualla?
Oon ollut käsityksessä, että kruisailu olisi vain vanhempien homomiesten (ja vain cis-homomiesten) juttu.
Olen ite kolmikymppinen ja naiskehoinen. Vähän yllättää, jos homobaarissa hengaavalle miehelle tulee ylipäätään mieleen iskeä mua. Tilanne ei ahdistanut, mietin vaan mistä oli kyse ja odotetaanko multa jotain.