Poikarakkautta ja Suuria ajatuksia

Lapsettoman on sallittua haaveilla lapsista, miettiä millaista perhe-elämä olisi, suunnitella ja surra sitä mitä ei omista, katua ohittamiaan tilaisuuksia.

Vanhemmalla ei ole koskaan lupaa katua lastaan, ei edes teoriassa miettiä, millaista olisi jos olisi yhä vapaa vastuusta, tai miettiä menettämiään mahdollisuuksia.

Sinkku saa vapaasti surra yksinäisyyttään, haaveilla toisesta ihmisestä - omastaan - ja suhteesta, etsiä unelmiaan ja Häntä. Kattaa pöytään kahdet astiat, se on puhtaasti sympaattista.

Varatulla ei ole lupaa miettiä millaista olisi Jos. Jos olisi vapaa, jos voisi päättää itse. Jos tekisi ruuan vain yhdelle ja silloin kun itse tahtoo. Jos ei olisi koskaan kohdannut Häntä, tai ei ainakaan vielä.

On rankan itseenmenon paikka aina kun saa itsensä kiinni asenteellisuudesta ja asiattomuuksista. Keskustelun puolella oli katkelma tekstiä, jonka sisältö oli mielestäni.. no, sanottakoon että olen aiheesta eri mieltä. Eri mieltä olon aiheuttaman ärsyyntymisen voimin mä sitten kiinnitin huomioni epäolennaiseen, siihen että mielipiteen kirjoittaja ei vaikuttanut musta kirjallisesti lahjakkalta. Teksti oli todella kömpelöä, kuin alakoululaisen kirjoittamaa. Melkein ehdin jo kommentoida, että mitä tuokin voi mitään mistään tietää, kun ei se osaa edes kirjoittaa.

Ja sehän liittyy asiaan siten että .. ? Että henkilökohtaisuuksiin on niin helppo mennä ja mielipiteidensä perustelu on usein pitkä ja vaivalloinen tie.

Sanoo hän, jonka mielestä on kaikin puolin ookoo aloittaa lause, tai kokonainen kappale sanalla että ja huiskia pilkkuja jonnekin jos sinnekään.