Jälleen elämme sitä päivää, jolloin miettii, olisiko sittenkin pitää alkaa opettajaksi.
Kävin eilen veljeni tyttären lakkiaisissa. Perinteisesti Suvivirsi, Gaudeamus igitur ja Kymmenen virran maa sekä sankarihaudat. Omista lakkiaisistani on tänään 23 vuotta. Kummallista, että lakkiaisten viehätys/status kestää vaikka puolet ikäluokasta kirjoittaa ylioppilaaksi.
Jännä huomata, ettei keksi mitään sanottavaa joillekin sukulaisilleen ja joidenkin kanssa juttu luistaa useiden vuosien tauon jälkeen kuin tyhjää. En taida olla kovin sukurakas ihminen.
