Joulun alla Helsingin Sanomien kestotilaukseni oli katkolla. Päätin lopettaa tilaukseni. Se lehti ei enää vastaa odotuksiani. Minulle Hesarin tulisi olla kansakunnan kronikka, joka kattavasti kertoisi, mitä maassa tapahtuu. En tiedä, olenko minä vai onko lehti muuttunut, mutta yhtä kaikki kasvoimme erillemme.
Odottamani vieroitusoireet jäivät tulematta. Muutaman kerran viikossa luen Hesarin sikaribaarissa ja huomaan tulevani toimeen ilman sitä oikein mainiosti.
Tilasin Hufvudstadsbladetin. Pienessä lehdessä on paljon luettavaa.
Saapa nähdä, muuttuuko Hesarin linja, kun uusi päätoimittaja on kepulainen ja lestadiolainen vaiko onko hän kepulais- ja lestadiolaistaustainen.
3 kommenttia
millikan
12.2.2010 11:02
Hmm, olen kuullut huhuja että HBL olisi mennyt tabloidiksi muutenkin kuin kokonsa puolesta, aikoinaan se oli kyllä varsin mainio lehti...
Roope2
12.2.2010 13:09
Tuohan on se yleinen mielipide nykyisestä Husiksesta. Itse muistan Jan-Magnus Janssonin pääkirjoitukset anno dazumal ja kulttuurisivujen omaperäiset näkökulmat samalta ajalta. Nykyiset pääkirjoitukset ovat kyllä aikalailla tunteita herättämättömiä. Yleisön osastoa lukiessa edelleenkin ihmettelee, mistä näitä kirjoittajia oikein tulee. Kaiken kaikkiaan en pidä Husista nykymuodossakaan huonona.
Kauneuspilkku
15.2.2010 19:03
en ymmärrä miksi pääkirjoituksia pidetään jotenin tärkeinä, nehän ovat yhden ihmisen meilipiteitä, usein vailla kunnollisia perusteita. Meille tulee hbl päivittäin ja hesari viikonloppuna. Itse en löydä hblstä niin hirvestä luettevaa, mutta hesarin itseriittoinen linja on kyllä ärsyttänyt jo pitempää. Tietofinlandiapalkinto uutisointi oli yksi esimerkki siitä, että lehti ei suvaitse sitä, että maassa tapahtuu jotakin heidän ulkopuolellaan.