Tänään mietin koko päivän töissä rakkausrunoa söpistykselleni!
Tämmösen sitten sain aikaan:
Sä tulit mun elämään
sut silmissäin nyt nään
En voi luotas olla enää pois
Jos vaan aina sun kanssas olla vois
Sun kanssas haluun nähdä auringon ja kuun
Ei sitä tehdä voi kanssa kenenkään muun
Kohta aika alkaa olla rakkauden
Sulle halusin tällä pikku runolla kertoa sen
Menin sitten suoraan töistä soittelemaan hänen ovikelloaan...ja hän tuli ihan unisena avaamaan. Oli edellisenä yönä valvonu melkein koko yön kun piti Skypen kautta neuvotella kehitysmaan ihmisen kanssa...et aika rankaks käy tää maailman parantaminen ;)) Mut luin hänelle runoni ja sitten jätin söpöliinin nukkumaan kotiinsa ja itte menin vielä yhdelle teekupilliselle Strindbergiin ;))
