Mikähän taas on, kun alkaa mieliala valua alas. Ahditus ja masennus saavat taas tilaa pääkopassa. Ei jaksa edes laittaa vastaan, vaikka tietää, että pitäisi. Ei vaan jaksa.
What's the point anyway?
Noksu kovasti hyörii ympärillä ja yrittää olla henkisesti apuna. Onhan se mukavaa, että välitetään. Olen vain sellainen, että haluan työntää ihmisiä pois ja olla rauhassa. Samalla sitten murehtii, että työntää liian kauas.
Mood swings...
Mielialassa reagoi muutenkin ylikorostuneesti ja irrationaalisesti kaikkeen. Saatan vetää herneen nenään jostain täysin turhasta, varsinkin hanin kohdalla. Sitten harrastan virtuaalimökötystä ja toinen ihmettelee, että mitä ihmettä hän nyt taas on tehnyt. Äärimmäisen ärsyttävää.
Veromätkyjäkin tuli ja olen liian rikas kelalle, joutunen ensi keväänä maksamaan vaatimattomat 3600 € opintotukia takaisin.
Viime syksynä katosi henkinen terveys ja kakki luulot siitä, että olin henkisen itseni herra. Nyt näyttää uhkaavasti siltä, että arjen hallinta - elämänalue, jonka olen aina (kuvitellut) hallinnut - katoaa. En vain sitten kai hallitse rahan käyttöä. Säälittävää.
Ehkä tässä on osansa sillä, että aino varsinainen kiintopiste, oma koti, on tällä hetkellä muuton alla. Ei ole mitään konkreettista, mihin tukeutua. Omiaan sekin viemään turvallisuudentunnetta pois.
Käytän liikaa aikaani sen perustelemiseen, miksi minulla ei ole mitään syytä täällä pyöriä.
3 kommenttia
Rokkihomo
20.4.2008 00:31
Surulliset laulut ovat parhaita.
Ja Turustakin saa kesätöitä, niitä on edelleen jaossa...
noksu
20.4.2008 05:51
Hey hon, siitä vaan työnnät, en mä mihinkään lähde. Halusit tai et. Senkus kitiset, vingut ja vittuilet. Kuuluu asiaan, puolin ja toisin...
Omaa tilaa saa, jos sellaista haluaa ja tarvitsee, mutta joskus siinäkin ei oma arvio ole se paras vaihtoehto (ja mä myös saatan silti välillä kurkkailla meininkiä...ja soittaa pari kertaa..ei moi.).
Ja vaikka voi tuntua siltä, että hullu neuvoo hullua, niin mä jeesin sua. :)
Kaikki hoituu kyllä.
noksu
20.4.2008 05:57
Ja syitä miksi pyöriä, on lukemattomia...