Yks tuttu hoitsu kutsunu oli kavereitaan kotiinsa ystävänpäivän iltana. Meitä sit puolisen tusinaa paikalle ilmesty ja aika monella mukanaan skumppapullo oli. Mut aika nopeesti selvis ettei isännällä oikein kaikki kunnossa ollu. Hän väsyneemmältä vaikutti ku yleensä ja istui vaan nojatuolissaan alakulosena :/
Vähän ajan kuluttuu me muut kysäistiin mitä oikein tapahtunu olis ja et miks hän meidät ylipäätään kutsunu oli jos hän noin nega koko ajan kuitenkin oli. Hän ei edes vastaamaan vaivautunu vaan yritti kysymyksii väistellä. Mut päätellen siitä et hänen bf ei paikalla ollu niin aika helppo arvata oli et heille olis riitaa tullu tai jopa ero. Mä häntä lohdutella yritin sanomalla, että miehiä tulee ja menee eikä se maailmanloppu oo jos yhden kans ei asiat sujuis. Kaiken lisäks tää nykyinen ei häntä muutenkaan oo parhaalla tavalla kohdellu...
Pari kaverii alko jo kyllästyy hänen murjottamistaan kattoon kun hän ei suostunu kertoon mistä kyse oli. Niinpä mun kampaajaystävä nappas tuliaisiks tuomansa skumppapullon kainaloonsa ja nous tuolistaan sanoen ettei hän halua synkistellä tämmösenä päivänä vaan juhlistaa ystävyyksii. Hetken miettimisen jälkeen me päätettiin kohti klubeja lähtee ja tyhjentää yks pullo matkalla ;) Yritettiin kovasti suostutella mun hoitsuystävää tulemaan mukaan mut hän valitsi jäädä murjottaan nojatuoliinsa...
En kyl ihan tajuu miks Valentine's Day meillä ennen ystävänpäiväks muuttui. Alkuperäne ideahan on et se vietetään oman kullan kainalossa jotain romanttista tehden. Ihan viime vuosina se kyl Suomessaki on siihen suuntaan muuttunu mikä musta on hyvä vaan. Tietty mä olisin tänä vuonna viettäny oman Valentine's Dayn yksin joten ehkä siinä suomalaisessa juntimmassa versiossa on jotain hyviäkin puolii. Ja lasken sen varaan et ens kerralla mulla olis oma kulta taas kainalossa jonka kanssa jotain romanttista ja spesiaalia tehtäis ;)
