Huomenna oman koneen jo takaisin saan ja voin blogiakin useammin kirjoitella...
Niin viikonloppuna vaivaamaan jäi toi maalaispojan ja Roopen kahvikaveruus et päätin omenapiirakan leipoa ja kyläs käydä. Harmittaa vaan ku kotimaiset happamat omenat on jo ohi, ihan samalta piirakka maistu ei makeammilla ulkomaisilla omenoilla...
Roope yllättyny oli kun piirakan kans ovesta sisään varottamatta tulin. Hän vielä ihan kalsareissaan aamupäivällä oli. Kun sit cafe americanot ja piirakat nautittiin niin kysäisin mitä maalaispojalle kuuluu. Ja sitten Robert arvaskin miks kylään näin yllättäen tulin ;))) Hänen silmissään semmone tuike ja kipinä aina on kun maalaispojan nimi mainitaan...et kysyinkin et hänestäkö se oikein söötti ja kiva todellakin on vai...mihin Roope sit vastas haikeasti nyökäten mut sanoi ettei toisen omaisuutta saada voi. Minä sitä mieltä kuitenkin oon et ei vapaata vangita voi ja että jos ei rakas vierellä pysy niin se suhde ei oo kestäväks ees tarkotettukaan...ja että Roope on paljon samanhenkisempi maalaispojan kanssa ku mitä bestikseni on....
Roope yllättyny oli ja kysyi hämillään luulenko jos et tilanne ois toinen niin heillä jotain yhteistä vois mun mielestä ehkä olla...Ihan varma siitä olen sanoin. En sanonu et syynä on se et toi käärme ettis vaan seuraavan hyvän miehen ja Roope seuraava uhri olis. Mut koko maailmaa en voi pelastaa...et bestis on nyt etusijalla. Sanoin vaan Roopelle et seuraa tilannetta ja et se muuttua voi paljon nopeammin kuin me luullaankaan...Ja mä luulen et ei salaisuudet salassa kauaa kestä ;)))
Sain viel Roopelta tietää et maalaispoika Seinäjoelta alunperin kotoisin on ja ravintolakoulun jossain käyny on. Mut eipä hän ole bestistäni herkuilla pahemmin hellinyt kun minun paistokseni saavat komistukseni silmät niin loistamaan ;))) Mut ehkä Pohjanmaalla se riittää jos on litra piimää pöydässä ja näkkileipää...ja puukolla sit raavitaan jostain ihrasesta lihakimpaleesta pikkasen "särvintä" leivän päälle ;)))
