Vappubrunssi

Vapunpäivänä oli taas perinteisen Kaivarin vappubrunssin aika jota varten mä olin leiponu aikamoisen korillisen herkkuja alkaen mun spesiaali fetapiirakoista ja päätyen semmoseen ihanaan äyriäissalaattiin :))) Mun kokkaustaitoja taas kehuttiin ihan maasta taivaaseen ja siitä mä ylpeä olenkin, hih ;)))

Mulla oli vaan tosi pitkä vääntö J:n kanssa siitä ostetaanko me halvempaa cavaa vai ihan oikeeta laadukkaampaa shampanjaa. Hänen mielestään joku Freixenet ajaa ihan saman asian mitä monta kertaa kalliimpi shampanja mut mä olin tiukasti toista mieltä. Tuntien mun kaverit jotka on aina niin kärkkäitä arvostelemaan ja odottavat viimeisen päälle laatua aina mihin menevätkään niin Freixenetin musta brutti nyt vaan ei riitä heille :// Ja niinpä pienen riidan jälkeen me ostettiin muutama pullo hyvää shampanjaa.

Vappubrunssi on aina semmonen paikka jossa näyttäydytään ja katsellaan toisia. Kun kevät tulee ja kirkas aurinko paistaa niin vaatteisiinkin taas enemmän huomiota jokainen kiinnittää... Tosi monella tuntui olevan päällään ihan uusinta uutta ja kovasti olivat he tietoisia siitä että jokainen yksityskohta oli viimeisen päälle mietitty....

En voinu olla huomaamatta että muutama tuttu katseli hieman ihmetellen J:n huoletonta pukeutumista. Yritin ennen lähtöä hänelle selittää että vappubrunssille pukeudutaan kunnolla eikä sinne mennä liian arkisissa vaatteissa...Kun me ollaan nyt pariskunta niin meitä myös katsotaan ja arvostellaan yhdellä kertaa. Jos hän ei itse haluu pukeutua niin myös mä joudun silloin hänen kumppaninaan arvosteltavaks...

Mun täytyy varmaankin tästä keskustella hänen kanssaan vielä uudelleen kun tuntuu ettei hän vielä oo sisäistäny sitä miten tärkeestä asiasta tässä mulle on kysymys....Mä panostan pukeutumiseen ja se asia on mulle osa mun persoonaa. Jos hän oikeesti välittää musta ja mun tarpeista niin hän silloin haluaa tsempata myös oman pukeutumisensa kanssa tai vähintäänkin antaa mulle luvan käydä hänen puolestaan vaateostoksilla. Se että hän näyttää töihin mennessään fiksulta hyvin istuvassa puvussaan ei tarkota että hänen maku olis vapaa-aikana vielä kelvollinen...

Mut mä uskon ja luulen että me päästään keskustelemalla yhteisymmärrykseen. Mä en myöskään suostu siihen että mä joudun häpeämään sitä että mun kumppani näyttää huolimattomasti pukeutuneelta jos kaikki muut on nähny vaivaa sen eteen että ilostuttais muita sillä että näytetään huolitellulta. Se ei viime kädessä oo itsekkyyttä vaan muitten huomioon ottamista....