Der junge Herr Kliffa

mun vaikee uskoo et lokakuu jo puoles. must mä vast tulin tänne. aika kulkee jotenki omia latujaan tääl. yöt menee ihme horrokses, päivät koittaa saada jotain informaatioo ja tietoo (ja järjestystä) päähänsä ja koulujuttuihi. ja hetken pääst huomaa et se on joulu. ja pääsiäinen. ja pian pitää alkaa hakemaan töitä. okei niin pitkäl en viel mieti mitää.

torstaina aika kertoa mitä on so far saanu aikaan ja selville, perjantaina taas museo-projektia eteenpäin bibin kanssa. kaikki viikot samanlaisia. keväällä alkaa hiukan tulee muutoksia aikatauluu, tai oikeestaa jo marraskuussa. koitan koko ajan tehdä jotain aikatauluu itelleni. joka viikolle mula lista mitä minäkin päivänä teen. osin ne listat pitää, osin ei. mut ainakin tapahtuu edistystä johonki suuntaan. okei, muutamat asiat hiukan jääny hionolle huomiolle, mut täytyy tsekkaa ne. tänää ja huomen.

tänään mul on missiona dandy, lukee kaik info mitä nyt saatavis ja kehittää oma vakaa mielipide. saas nähdä miten käy.

menin ostaa tupakkaa, painoin vahingos sätkäsetin. en o kääriny sätkii vuosiin mut homma suju silti ihan hurjan okei. ja maku täysin eri. en usko et siltikään siirryn kokonaa sätkiin. okei, se vois tuoda tiettyy uutta viileyt mun tyylii mut siti, no. ja sit päätin hemmotella itteeni ja ostin suklaapatukan.

ja vaikka oon taas juminu ihan liian kauan dollsien kanssa (miks mä oon niin koukus niihi?) ni oon jopa lukenu tänää. uus kirja.

enivei, dollseist. must on oikeesti aina siistii ku on ihmisii ketkä uskoo itteensä ja omiin kykyihinsä ja kaikkee, tekee mitä haluaa ja on tyytyväisii, mut dollseis on jotain niin.. pahaa..? ei pahaa, se oli huonosti sanottu.. okei vaikka kuinka uskoo ittees ja omiin kykyihin silti joku pieni itsekritiikin taju vois olla ihan kiva olla olemassa. ja toisaalta ku mimmit ite eri nimimerkeil kirjottelee puolustuspuheita keskustelufoorumilla se ei mulle ainakaa kerro ihan hirveen korkeesta itsetunnostakaan. ja kun se läppä on viel niin läpinäkyvää. hyvää viihdettä kyl. ja toimii se ku mäki niin ahkeraan käyn lukee ja kattoo..

toisaalla funssattiin lauantaita ja mahdollisuutta jäädä hiljaisuudessa katsomaan takkatulta. en tiiä miten se lauantai meni siinä osoitteessa, hyvin luultavasti ja toivottavasti. oli se osoite siten mikä tahansa.

mun oma lauantai menee hyvin. mulla on päärynöitä, vogue, weeping willows ja tupakkaa. en oikeen osaa sanoa mitä tähän kaipaisin muuta? joo, muutama seikka tulee mieleen. lasi viiniä (pullo) ja juustoja muutamaa sorttia. mut menee ilmankin.

huomenna kutsuttiin haagiin kattoon jotain näyttelyä. koska a. haluaa mukaan edes yhden pojan itsensä lisäks. ajatuksena ok, seura vaan ei ihan eniten nappaa. se on se jenkki-mimmi mukana mist aikasemmin varmaan jo valitin. se puhuu liikaa, tulee liian lähelle ja on liian.. kaikkea. vaik multa sujuu melkeen ongelmitta jo poskisuudelmat tavatessa en silti o valmis luopumaan omasta reviiristäni. ihan niin kiinni ei tarvi tunkea, pyydän.

ystävä soitti yllättäen, pikasesti ku maksaa paljon vastata. oli kiva kuulla ääni.

kai, johonki. koko ajan tavallaan odotan ihan liekeis et 26. olis jo ovella, mut samal en koska se meinaa sitä et sillon eka osio ohi ja kaike pitäs olla jotenki ool rait. ja ku hommat on kaukana siit. ja bloody cheap, osa kavereist just sillo eri paikois pois maisemist ku mä kulmil. ei kivaa mut se on minun osani.

pizza oli ihan ok eilen. ei mikää super-specu. bisse oli ihan ok, ei mitenkää erityisen mahtavaa, terassil istuttii edelleen, vaik täytyy myöntää et kylmyys alko oleen aika kovaa jo. mul ei tietty ollu ihan hirveesti vaatettakaan päällä mut kotimatka meni hiukan horkassa enkä tiettykään saanu unta. oon huomannu et jos makaa hiljaa paikallaan aamulla tai yöllä, vaikkei nukkuiskaa, se luo kropalle jonku illuusion levontunteesta. se on metkaa.

mietin kovasti josko menis käymään kangasmarkkinoilla mut toisalta mul on menny ihan liikaa rahaa tähän mennessä ja kankaat (kuten moni muki asia täsmaailmas..) hiukan heikkous. sitä niin vakaasti uskoo et kaikest tekee joskus jotai. ja sama vaatteiden suhtee, joskus käytän. uudes vogues oli hauska kolumni siitä sopiiko vaatekaapin sisältö elämäntyyliin.

piti mennä aamust uute verikokeesee. joku kontrollikäynti vaan vissii et kaik ok. tänää ei mitään koululla, eli päätin pitää silkon hengauspäivän, pestä pyykkii ja koittaa hiuka siivoo tätä kämppää. illal pizzal ja muutamal vinkul kavereitten kaa.

eile oltii leffas, kattoos stardust. tykkäsin kovasti, monessakin mielessä. ja tänää mul selvis et pääsen koulu bussilla melke kotiovelta. eli talvi sillee ok, ei tarvi kävellä tai pyöräillä aina. nyt pitäs viel aktivoituu hetkeks ja laittaa muutama meili menee, soittaa yks puhelu ja koittaa sopii tapaaminen. iisii iisii, ei haluu eikä jaksa nyt tänää turhii stressaa, rennosti elämää eteenpäi.

sain meilii tänää ja se piristi mielen. ihmiselt kuka ei yleensä hirveesti meilaa. museol menee ok.. kaikil hermo lopus ja mitta täynnä, onneks se deadline lähestyy ja voidaa unohtaa koko juttu pian. thank bloody god. kevät alkaa olee mieles jo hiukan, tammikuus loman jälkee alkaa enemmän kouluhommat menemää käytännön puolel, mallistoa ja suunnittelua ja kaavoitusta. pidän siit enemmän ku täst pelkäst teoreettisest osiost.

jos jaksas nyt laittaa vaatteet kaappii ja pakata kengät laatikoihi ja sit viel imuroida olis aika pollee olo. kiva olla stressaamat välil. jos se nukkuminenki hiuka normalisoituis sen myötä.

okei päivän missiost eka ja suurin taaki hoidettu, muutamat jutut odottaa viel lukemist. olo hyvä ja tyytyväinen, oon alkanu taas pitkäst aikaa tykkää lukemisest ihan mielettömästi. tai aina siit tykänny mut se jotenki jääny viime vuosina. aina ku on kirjaan tarttunu sama tunne iskee ja aina päätää et alkaa taas lukee enemmän. jos se täl kertaa pitäs. okei nyt kans pakko eri taval luke ku ju nou, kouluu mut eipä se oppi ojaan kaada vanhaa jarruakaan.

huomenna taas palautepäivä. kaikki luokalla hiukan pihalla et mitä varsinaisesti pitäisi näyttää, eli huomenna päivä alkaa keskustelulla siitä mitä varsinaisesti mein odotetaan tekevän ja näyttävän. saadaan hiukan kahdensorttista infoa koko ajan ja se on rasittavaa. aika kuitenki rajallista ja viikossa ei ehdi ihan tolkuttomia tekemään, varsinkaan jos pitää revetä moneen suuntaan niinku mein pitää. okei, se museo-projekti potkii eteenpäin tosi hyvin, asiat sujuu ja nykyää jopa kommunikaatio pelaa. muutamat pahat virhe-infot sai koko suunnitelman hetkeks sekasin mut se ei o mein syy. tehdään mahdollisuuksien puitteissa parhaamme ja sen jälkeen saa koko setti olla hoidettu. ja seuraavana päivänä avajaisit lähdetään ranskaan viikoks. ja sit alkaa jo joulu koputella ovelle. luulen et lahja tulee etukätee mulle lentolippuina kotiin. vanhemmat varmaan ihan liekeis ku ollu poissa et pakko laittaa ihan kreisin mahtava joulu. ne on nyt jo pelkästää mun pikavisiitist tohkeissa. kivaahan se on.

the cure soinu tänää. ja nick cave aamulla. välillä tulee paniikki ku maailmassa niin paljon hyvää musiikkia, hyviä elokuvia, hienoja vaatteita ja ihmisiä ja jotenki haluis saada ne kaikki haltuun. kaverit menos kattoo curee tukholmaa helmikuussa, koittivat saada mua mukaa mut taitaa olla rahat tiukilla ja koulussa vielä tiukempaa. olishan se kiva mut minkäs teet. rufusta kuitenkin haluisin mennä damiin kattoo marraskuussa. kaveri töissä paradisos ja sano et saa jeesattu kaikkien lippujen ym kans. kivaa. olis se cure vissii hollantiinkin tulos mut se sit taas jotenki linkittyy niin vahvasti mun ystävää et ei oikee osais ilman sitä mennä kattoo curee. kai. en tiiä.

okei, jatkan kirjojen kans touhuumist nyt.

eilen oli niin rasittava päivä. 10-21 koulua ja ees taas kävelyä museon ja koulun välillä. fiksuna laitoin viel uudet kengät jalkaa. ne ei hierrä mut on uudet ja sen varjolla tosi v**maiset jalassa. onneks kauppa oli auki kymmenee saakka ni sain ruokaa. sit, tyhmä kun olen, kuvittelin et väsymys auttaa nukkumaa hyvin. ei toiminu ihan niin. aloin nukahdella jossai välis koneen ääree mut heräilin koko ajan ja näin levottomia unia. tänään piti olla vapaalla koulusta(=tehdä hommia kotona) mut pitää mennä tekemään hommia b:n kanssa. 25.10. suuri päivä, siihen mennessä pitäs olla yks iso projekti valmis. ja yks toinen laaja kurssi loppuu. sit suomee.

joudun varmaan jättää damin väliin. ei tunnu aika riittävän nyt lähtee sinne juilimaa viikonloppuna. ehtiihän sitä. ja niin haaveilen et joku yö sais oikeesti nukuttuu ja levättyy kunnol. alkaa olee aika zombie olo.

enivei, se on sitä elämää.

yö haisevan tyynyn kanssa meni ihan ok, vuosien tupakointi vissiin saanu hajuaistin suht kondiksee. eisilti merkkaa sitä et olis nukkunu hyvin. heräilin kaikkiin ihme-juttuihin taas pitkin yötä. ja nukkumaanmenoa hiukan viivästytti tietyn tanssiryhmän kotisivut.. miks mä jumitan siellä? ja okei andreas halus mielipiteen yhdest kouluprojektistaan ja laitto kuvia tulemaa ja sit käytii läpi niitä.

niska ja hartiat ihan jumissa. tyyny ja koko sänky aika.. no, ei saa valittaa. ainakin mulla on sänky. tää aamu ei vaan tunnu kovin hyvältä. ja tänää on edes pitkä ja puuduttava päivä. kaikki ihan ok, museo-projekti etenee join kuin mut mulla menee hermo sen puitteissa muutamaan tyyppiin mein luokalla. ja tänään edes koko päivä sitä, illalla sit luento. yhdeksältä päästää kotii. en muista olik albert heijn kuin myöhää auki.. jos jotai halu syödäki.

nyt olis ihana päästä saunaan ja antaa kaiken jännitykse lihaksis valua pois. ja olis kiva mennä kavereille aamukahville. lista töistä mitä pitää saada tehtyy ennen 25.10. ei o hirveesti lyhentyny eli pitää alkaa hiuka skarppaamaa senkin suhteen. oon ollu tavallaan hiukan hukassa.. tai en hukassa mut tavallaa menny hiukan väärään suuntaan täl hetkel. viime torstain presentaatio meni niin monumentaalisesti perseelleen et ylihuomenna pakko siivota jälkiään. ja pitäis saada vihdoin guus langan päähän ja alkaa neuvottelemaan postista. ja treenaa powerpointin käyttöä.. en o koskaa tehny yhtään powerpointtii ja se jotenki kovas huudos tääl ja meinaa vissii et munki pitää tehdä joku shown tynkä powerpointilla.. sen verran testannu sitä et ei se nyt hankalaa oo mut tavallaa.. no en o koskaa ollu niin liekeis powerpointist..

mä tarviin lisää kahvii. ja tupakkaa. sit suihkuu ja koulul kuuntelee ku m. flippailee museosta.

kirjotin pitkän postin ja mut herjattii ulos täält. miks miks miks?

lyhyesti: ikävä ystävii, kouluhommat sujuu, tyyny ja peitto haisee, dolls dancers on omg ja wtf?

mähä jaappasin siit lääkärist ja kaikest viime viikol. okei mun piti soittaa pe mun verikokeitten tuloksist, mut sain vaan vastaajan mikä puhu mulle hollantia ja sit mun akku loppus. olin saanu soiton lekurilt mun vastaajaan et pitäs puhuu mun verikokeist. okei, tänään soittoaika puol kaks, eli soitan sit. mut mul hiuka huoli sydämes et miks lekuri vasiten soittaa mul et pitäs puhuu, onk se huono merkki..? ei ne ainakaa aikasemmi mul o soitellu perää jos kaikki ollu ok.no, selvii sit iltapäiväl. voi olla e tarviin vaan jonku toisen lääkkeen. voisin samal kysyy jotai nappei nukkumisee.

mul olis missiona tänää saada tehtyy joku alustava viritelmä torstain tunneil tuost muodin historiast. en tiiä onk se powerpoint se way to go, en oikee handlaa sitä. onhan se tosi helpon tuntune ohelma mut en oo koskaa käyttäny sitä et en sillai osaa. kaikki ihan liekeis tääl powerpointii, ja ilmeisesti munki pitäs olla. mul annettii viime torstaina hiuka ohjenuoraa mihin suuntaa mennä. okei ei mitään uutta, mut tavallaan se laajuus mitä opet vinkkas on hiukan liian styrkkii ehkä hoitaa viikos. nää, teen sen minkä ehdin ja koitan saada koko paskan sidottuu jonkunlaiseks kokonaisuudeks.

odotan perjantaita jo nyt. mennää muutaman kaverin kanssa amsterdamii kattoo artsu-poikii rouw-klubille. jos vaikka löytyis se tatskattu seilori sieltä.