Der junge Herr Kliffa

ta taa.

muistan kyl, immu, muistan ku eilisen päivän.

tulin vasiten vanhemmil hakeen höylää ja vaahtoo tai jopa tsekkaan ettei olis jääny tänne se bloody kone. tai sit se on pokkiksen luona tai jääny laival. kyrsii tällanen tohelointi.

isä istus siin mis sää nyt istut ja mää istuin täsä mis mä nyt istun.

poikkis tulee tänään kulmil. aika jeessii shittii.. ilma on nätti, kaikki juopot kaverit on reissus ja me ollaan kissaa hoitaas. on sauna ja grilli siin, pihaa ja jos sit vaikka hiuka skumppaaki ottais. mene ja tiedä.

katteltii telkkarii, hän kattel hyvin pal telkkarii.

randomit keskustelut eri puolil nettii on jotenki saanu mut.. i think i'm done? näin unta mun vanhast työpaikast eilen. kreisii. yks vakinaama siin kadul rähjäämäs on kai nyt viety reissun pääl for good. tarina kertoo et sen miehen ku löyty tapettuna mun lähipuistost surmaaja olis otettu kiinni.

hän sano täst en paljoo perusta, mitä mahtaa mennä toisel puolel.

kaveri ku on töis kulmil kerto et toinen dena oli käskeny soittaa poliisit. tarina kertoo et hengen hinta oli kossu-pullo.

ja siihen meni.

voi ihmisyyttä.

mä oon ihan et jeessi päivä. oon saanu muutamat tärkeet puhelut hoidettuu, kamut lähtee tänää reissuun ja must tulee kissavahti ja poikkis tulee huomen kaupunkii. ollaan amujen luona ja saunotaan ja katotaa telsuu ku mulla sellast ylellisyyttä ei o ollenkaan.

käyn tänää vanhemien luona ku tauti jo enimmäkseen kaadettu ja nyysin iskältä höylän ja vaahtoo. meinaan ekaa kertaa sit mid late early 70's olla ihan totaalisen siloposkinen.

das ist gut, das ist gut, sataa ja ilma raikas. syksy tulee pian. ihanaa. syksy on mahtavaa aikaa. ja must tulee artsu fartsu (even more than now) ja näyttelyt alan sit oikeen kunnolla runkkaamaan kasaan.

oon syöny täs sairaan aniin paljon et oikeesti tunnen et on tullu painoo lisää. oon ajatellus ilee et kato kroppa heikkona ni tarvii kaikkee ravintoo et taistelee tautii vastaan, ja tässä tulos..

(edit.) no nii, kävin vanhemmil ja unohdin sen höylän ja vaahdon. hmm.. mennään sit täl varustuksel viel hetken aikaa.

onk okei et olen:
-kattonu koko päivän tyttökultien spin-offia, the golden palacea?
-en tosiaankaan voi sietää bobcat goldthwaitia, en siis millään tavalla
-halveksun espanjaa ja koko kansaa härkätaistelujen vuoksi
-saan lieviä kiksejä ku näen härän runnovan matadoria
-olen nukkunu melkeen koko päivän golden palacen pyöriessä taustalla
-olen syöny mustikoita 2 paketillista
-ja näkkäri 3 levyllistä (hello, kuitua..)
-fanittanu www.oddee.comia
-ollu vastaamatta puhelimeen
-pitäny verhot kiinni koko päivn ettei tuu liikaa valoa sisää?

-------------------------------

mulla on partakone kadonnu ja parta alkaa oleen liian pitkä. vituttaa kun kutittaa koko ajan ja poikkis töis ja sen remington on kaukana poissa. ei oo ees höylää ja vaahtoo. ankee tilanne. pitää alkaa fiskarsil nyrsimään seuraavana.

koko ajan paranee fiilinki. meinan maata viel hea dagen tänää ja syödä ja nukkuu. huome must tule kissavahti aina ens maanantaihin saakka. ja poikkis tulee kans kulmil torstaina. tulee ihanaa, on saunomist ja telkkarii, hiukan sellast rentoo blöijaamist.

heräsin yöllä ihmeelliseen meteliin, sellaseen tosi raskaaseen j amatalaan. mun piti nousta kattoo mut oli liian heikkona. mä voisin kuvitella et se oli taas rekka ku joutu peruuttamaan lastin kans ylämäkeen ku ei mahtunu sittenkää junasillan alta. sellast tapahtuu paljon täs mun kulmil.

ihana fiilinkiu ku olo paranee. mut silti hiukan sellanen olo et ihanaa vaan maata. tyttökultii lisää. dorothy on niin tyylikäs, varsinki sarjan loppupuolel. tykkään ihan tosi paljon, sellai hiukan miksaus maskuliinisuutta (obviously..) ja feminiinisyttä, japanilaista avantgardee ja rohkeita värejä. dorothyl kaikken kokeellisin puvusto, blanchel klassist lutkailuu ja sophia maammo. koko sarja on muutenki viljalti edellä aikaansa, kauan ennen sinkkuelämää. oon aina jotenki ollu tohkeissaa siitä et 4 vanhaa muijaa muuttaa yhtee ja puhuu seksist taukoomatta. tykkään myös siitä et ne deittailee ihan sikana miehii, kaikki. jopa rose kuka on teoreettisesti se siveä. silti jakanu kalleintaan niin moneen suuntaan. sit tuli miles ja oltii vakkaristi kimpas. vaik miles joutu lähtee ja oli niit mutamii äijii siin välis ni silti taas palattii milesin kaa yhtee.

nyt ku maannu ja kattonu viljalti näitä ni muutamii asioita jääny kaivelee:

1) dorothy joutu meneen naimisii stanin kanssa koska oli raskaana ollessaan 17, tyypit oli naimisis 38 vuotta mutta silti vanhin lapsi oli 29 kun tuli käymään, ja mutamaa vuotta myöhemmin oli nuorentunu kuudel vuodel.

2) blanchel on lapsii vissiin ihan sikana, silti ollaan nähty vaan 2 tytärtä, joista kumpikaan ei o ollu puheväleis blanchen kans

3) blancge rikkaast perheest, ollu aina palvelusväkee ja kaikkee ja georgo oli varakas jannu, silti blanche on aina rahaton kun tulee kriisi ja tarve johonkin remppaan. lisäks blanche käy töis ja saa vuokraa kaikilt kolmelt.

4) blanche on vuokranantaja, eli mun järkeni mukaan olis vastuus jos esim. katto tarvii korjata mut nää mimmit laskee kaiken tasan et yhdes maksetaan.

5) edelleen mus hermostuttaa talon pohjaratkasu, se käytävä, autotalli ja kaikki ku on samas kohtaa..

ja must oli mahtavaa et lopus dorothyst tuli blanchen sukulainen. ja dorothyn hääpuku oli beyond crazy. en oikee hiffaa noit rullii rintojen pääl.

tuntuu et keuhkot jotenkin jumis.. ei sillai et olis yskää ku ei oo, t olis limaa ku ei oo mut tuntuu vaan et keuhkot jumittaa.

oon jumittanu coldplayhin tuubis. kertokaas ihmiset mielipiteenne; leikitään et on hahmo, vaikka pelse, joka haluais coldplayn levyn viva la vida mut just nyt ei o massii eli.. (ja kaikki vaihtoehdot siis siinä mielessä et ei osta levyä) mulla on vaihtoehtoina että

a) imuroin sen netistä
b) lainaan kaverilta ja kopsin koneelle
c) lainaan kirjastosta ja kopsin koneelle

mikä näistä on pahin rike ja mikä pienin? miks? miten ipod eroaa c-kasetista?

ja must chris martin on oikeestaan aika sairaan hyvännäkönen..

tai sit oon kuumehuuruissani menny pahaan paikkaan. eiku on se nätti poika.

eilen alko hiukan juilimaan kroppa ja jätin mökkireissun väliin. nyt enemmän kipee ku eilen. soitin terkkarille ihan just in case et mikä pössis sikainfluenssan suhteen ku siit niin ollaan kohistu ja asia oli hiukan niinku ajattelinkin et hiukan turhaa hysteriaa lietsottu vissii ja mul ei näiddn oireiden perusteella ole huolta. vissiin ihan peruslentsuu vaan. lepoo ja mehuu, keitän just puolukkamehuu ja mietin olisko joku pönäkkä ruisleipä sipulil ja tomaatil, juustol ja sinapil se juttujen juttu just nyt. toisaalta tekis mieli karjalanpiirakoita ja lihiksii, nuudelei ja kaikkee muuta ku ei tarvis yhtän millään muotoo valmistaa tai keittää. munavoi olis kiva kans mut siinäkin se et täytyy keittää munat ja hakkaa voin kans mänkiks.

silti meinaan olla ihan sisäl vaan ja pitäytyy kaikist ihmisten ilmoil menemisist. suu supussa ettei pisarat lennä. it's going to be a fine night tonight, it's goign to be a fine day tomorrow.

kyl kyl, välil ihan jeessii olla kipee ku voi vaan maata himas ja olla huolestumatta siit et makaa himas. välil stressi liian kova et sais mitän aikaan ja tehtyy ja silti touhuu koko ajan. nyt voin sängyn pohjalt tehä hakemuksii ja miettii ideoi ja luonnoksii, säätää näyttely kamun kaa ja sillai, olla oma rehti itseni, kliffa jua hauska.

oon ihan myty smörille. mielettömän hyvää ruokaa, ääreist tyylikäs ja nätti sisält ja kliffat palvelut. ei kaikkein edukkain paikka mut ei myöskään ihan röyhkeen hintanen. suuri bonus on kans et ei kuulu (thank god) s-ketjuun. se on aika hyvin vallannu turun keskustan ja se risoo. ja tänään kuulin et muutama muukin paikka ku luulin et on itsenäisii on samaa ketjuu kuitenki. mut smör on helmien helmi turun rafloissa.

mun ylikypsän possun alla oli kanttarellei ja mielettömän hyvää ohraa. mä en o ihan mikään järjetön possun fani mut kalana oli haukea ja de va de, en oikee osaa syödä haukee. eniveis, maistu kliffasti. suosittelen.

mein joukkue voitti eilen kroketin. ja booli oli tosi onnistunutta, hapant ja raikast, omenaist ja sitruksist. ilta oli nätti ja lämmin, kaverin synttärit ja kakkua. muut lähti baariin, mä lähdin kotii. nyt olis tänää sit meno kaverin mökil kustavii mut mul ei o oikee rahaa.. tekis kovin mieli mut minkäs teet ku ei o massii ni ei o massii. toisaalta kaveri olis kans tulos sinne lapsensa ja koiransa kanssa, olis kiva kesäilta ja sillai, järvi ja meri kupees, juustoi ja herkkui. hmm.. täytyy kattoo ja funssaa viel nyt jos kuitenki oikee repäsis ja menis, en tiiä.

mul on kova fiksaatio neuvostoliittoon täl hetkel. lähinnä arkkitehtuuriin ja tietty kaikkiin vanhoihin propaganda julkkuihin (ku oon sen verran kliseiden ystävä). muutenki, neuvostoliitto.. must se on fabuloivaa. hiukan samalla tavalla ku berliini ja muuri on loputtoman kiehtova aihe. kaikki se hulluus. äiti kävi leningradissa ku olin lapsi ja muistan ne tuliaiset. olin päivähoidossa naapurissa ennen esikoului ja muita ja perheen pää oli hyvää pataa muutaman itänaapurin kanssa, luettiin kovasti kaikkee venäläistä lastenkirjallisuutta ja leikittiin niillä omituisilla leluilla mitkä oli kovia ja oli sellanen nukka pinnassa. muistan melkeen senkin miltä ne haisi. käytiin tallinnassa ku olin jotain 10. jotenki siihen neuvostoliittoon kaikkineen kuulu sellanen tietty pelko tai kauhu. eikä varmaan moni osannu edes kuvitella et neuvostoliitto vois joskus hajota. itel ei tietty mitään muistikuvaa tai ajatusta et miks tai miten tai koska mut muistan et ihmisten puheist ja äänensävyistä kuulsi aina läpi tietty pieni pelonsekainen.. ei oikee voi puhuu kunnioituksest ku sitä n muista oikeen koskaan kuulleeni. mulla ei o koskaa ollu mitään mielenkiintoo venäjää kohtaan. tallinnas kävin kerran ku kamu oli vaihdos siel. ei sekää kiinnosta mua. monet on hehkuttanu et pietari mahtava paikka mut kun mua ei vaan kiinnosta. ei sillä et olis pelko tai viha, kauna tai katkeruus tai mitään ku ei vaan kiinnosta. olen niin kovin ite rakastunu läntiseen naapuriin. mut neuvostoliitto silti kiehtoo mua.

se satiinitakki löytys. fit fiu, nyt kelpaa mennä syksyyn. alko satamaa ja nyt murhe ja itkunen olo et miten mein kroketin käy. on booliin ostettu jo ainekset ja kaiken pitäis olla niinkon kohdallans. josko se taivas hiukan repeleis pilviä pois ja antas kesän paistaa.