Der junge Herr Kliffa

juttelin eilen työkaverin kanssa. son tavallaa ihan kiva friidu mut samal tas ei, et on aika sekaisn, juoruilee ja kukaan ei oikee tykkää hänest. on tiukkaa ja kireet koko ahan ha rähjää ihmisil ja sillai. noh, ku mullahan on tä et aika ajoin on kiva ärsyttää ihmisii ihan sikana, ni eilen sit oli pakko alkaa tilittää kuin hankalaa mul on töis ja miten mun pitäs saada lisää massii ja kaikkee et ku ei täs o pointtii, et tarvii kodin ja sillai ja must oli hirmu hassu huomata et aika salamana juttu meni eteenpäin ja pomolta tuli puhelua iltasella ja oli kätketty huumorin piikkiin moni asia. mun työpaikalla ihmiset puhuu ja ne puhuu kaikest ja koko ajan ja must se on hauskaa.

mun pitää saada oikee työpaikka, ihan sellanen mis tuntuu et tekee jotai järkevää ja hommii mist tykkää ja jos ja kun siit sais viel ihan oikeen palkan ja korvauksen ni aina parempi. ku ei mua sinällää työnteko vituta, mua vituttaa moni muu asia siin konseptin ympäril muten vaan.

mua kans huvittaa ku mähän oon ihan sairaan symppis jannu, monet ihmiset tykkää must ihan sikana ja nyt onki sit näit pikkujuttui ku just töissäki huomannu et työkaveril vissii huoli omast asemastaa. et naputtaa mul aina ihmeellisist asioist ja naputtaa nimenomaa aina sillon ki pomo on siin kulmil ja kuuloetäisyydel. men tiiä, mut vois kuvitella et ihminen huomaa tollasne nuoleskelun ika äkäseen? tai sit se ei huomaa jos on tarpeeks narsistine luonne, kai se voi itsetuntoo kans hivellä ja uskoo vaan et kylläpä toi mimmi arvostaa mua ja mun johtajuuttani.

mulle ei o mitenkäänin kova juttu et olen opiskellu, et se ei sinällää merkkaa mul hevonvittuu. en o koskaa kumartanu tittelei enkä oikee vieläkää osaa hengaa tietynsorttiten ihmisten kans kenel tutkinto tai ammatti olis jotenki molto presto. et mua ei haittaa olla sinällää noin alhases duunis omil titteleilläni mut mähalusiin lisää rahaa. it's as simple as that. ja enemmän käyttää omii boimii ja ajatuksii. siks mä haluun pitää sen näyttelyn berliinis. ja muutenki, tehdä kirjan ja alkaa julkasee omaa lehtee. ja sen oman radio-shown haluisin.

ollaa funssattu et ens kesän mentäs uudel roadtripil italiaa, kiertelee viinitiloi. mut siit sit en tiiä et miten sen sais diilattuu roadtrippinä koska .. hmm.. italian viinitilat + auto x mein porukka = mahdoton yhtälö. ja toisaalta ku se new york kutsuis kans. ottais sen pienen hiljasne suomenruotsalaisen mukaa ja nauraen olis siel.

mul on muutama työkaveri. ne on sillai ihan kivoi kaikki, osa kivampii ku toiset. olin nyt jouluna töissä yhden kaa vaan sillee kaksistee ja ai hurja ku oli kivaa. sillai rento pössis ja nauravaist meisinkii. eilen alko sit arki ja ihan alkuu pomo oli kulmil ja olin takakireemmän tyypin kaa duunis ja miten voiki olla niin ahdistavan eri tunnelma? jos alkaa laskee minuuttei iltapäiväst et koska pääsee himaa ni ei hyvä. ja seuraavana alkaa laskee tuntei et koska on seuraava vapaapäivä ja sit alkaa funssaamaa et mites sitä sais kesän venytettyy sillee et olis kreisei määrii vapaata.

mä liityin ammattiliittoon hetken aikaa sit. sain kuulla siel duunistani aika kreisii dataa. tai no, ei mitää uutta sinällää, mut tavallaa muhun teki vaikutuksen et ihan virkailija alkaa antamaa vinkkii mul.. eniveis, lama tulee, mul voi loppuu duunit, mä haen koko ajan töitä eri suunnista ja murehdin. samaa aikaa en ees lopulta hirveesti murehdi. jollain tasol haaveilen taas hesaan muutost ja samal taas en. mietin eri vaihtoehtoi, tarvis alkaa tekemään jotain.

mulla on missiona tehdä mun lopputyö uusiks. ei sillee ketään muuta varten ku itteeni. se floppas kovin pahasti ja mua jääny kaivelemaa se seikka suuresti. toisaalta oma moka, kuka käski haalimaan kaiken sen turhuuden samoil kulmil ku oli lopputyön teko? nyt mul ei muuta ookkaa ku aikaa. tarvis vaan massii et vois alkaa tekee kaikkee kreisii, tarjoo kaikil ja luoda oman maailman.

täs on se etu et mullahan on hirveest kaikkii tuttui eri aloil ja eri paikois ja sillai et ku koulus puhuttii kovasti et pitää luoda hyvä verkosto ja molin aina et älä akka länkytä, et mul ainaki oli suuti osa luokkakavereist niin mot helvete ettei olis tullu mieleenkää olla ees kouluaikana missää tekemisis ni miks härre gud sit koulu jälkee, vapaa-ajala ja aikuisuudes? mutama kaiffari on jääny henkii siit ajast ja niitten kans onki sit kliffaa ja ihanaa ja sillai homma hallus et ollaa tekemisis.

oon taas murehtinu kämpänostoo, et tku/hki? was ist das? onk hulluutta? ku samaa aikaa en mistää digais niin paljoo ku turkuu jäämisest mut sit tas et hesas kliffaa kans. siel kamui ja erottaja. tääl kaverin navetta. siel röyhkeet hinnat paskaläävis mut toisaalta kans filippa k stokkal (joo ankee pieni luukku mut ees joku pieni show) täl ruissalon mature-kahvila näpsät hinnat kämpis mut sit taas jotenki tylsää ja ankeet aina välil.

mun pitäs kaivaa jostai esii mun junior gaultierin mainosjulkku. se mis jamppa marilyninä nauraa. en yleensä ihan hirveest digaa mistää et mainos raameis mut son hieno kuva ja sen vois laittaa ihan pokkana vaan seinäl, harmaa paspis ja klasi pääl. mul on mutenki ikävä 90-luvun alkuu. soli hienoo aikaa, ja puolväli kans.

katon eilist blade runerii nauhalt ja mua kiinnostaa aina kovin nää vanhat scifit. siis ei niinkä et tykkäisin tieteisleffoist mut must kiinnostava kattoo miten on joskus nähty ja tulkittu tulevaisuuden pukeutumisen es.mes. tai siis tietty koko tulevaisuus ja miten tulevaisuudeski on nähty ne samat arkkityypit kaikkial, et maailma menee eteenpäi mut ihmset ei muutu mihinkää. ainoot ketkä muuttuu on replikat. mut tää on nätti elokuva.

"if only you could see what i've seen with your eyes."

työpäivä takana, hermo kireenä, olo ahdistunu ja turhautunu.

tein kasvissosekeittoo. son hyvää.

pitääk ottaa hyppy tyhjyyteen?

jos sielt pääsis uuteen nousuu?

näh.. sais nyt vaan ne uudet kengät jo. toiset uudet oli tänää ekaa kertaa jalas ja ne on hyvät. ja kauniit. ja mustaa mokkaa.

haen lisää keittoo.

vuos vaihtuus ja pelsel monta surta kysymyst pääs. ku non kans asioi mitköä sit hiuka sitoo apikallee ja sit ku en kuitenkaa tiiä haluunk olla niin vitun paikallaa. tai joo, halun , mut samaa aikaa onk se sit sitä pelleilyy ja turhaa panikointii mitä oon runnonu mutenki viimeset 12 vuotta? et ei vaan voi olla hyvä missää, et pakko kaivata vaan niin perkeleesti joka suuntaa. nythä mul on ihan pohjaton ikävä takas hesaa. ja en ees tiiä onk mul oikeesti ikävä hesaan tai siihen menneesee aikaa mitä en saa enää millää takas. mua vitutti sillonki ku lähdetti kämpäst ja uudet vuokralaiset (soli siis ihan vuokrakämppä) oli maalannu koko paikan. oltii kuitenki suurel rakkaudel laitettu torppaa kuntoo ja maalattu kivaks kaikki ja funssattu värit. ja oon aatellu et pitäs ottaa kaverin kautta yhteyt ja kysyy yhtä tauluu mist oon aina tykänny. kai ne jossai olis viel tallel.

toisaalta mua oksettaa hesas kämppien hinnat just nyt. niis ei o mitää logiikkaa ja samaan aikaan must tuntu et olisin hesas taas hetken aikaa onnellinen. sit vois taas palat turkuu. tai lähtee berliinii pitämää näyttelyy itestää. mut kun mä en haluis maksaa järjetönt vuokraa jostai ankeest luukust mut eipä mul nyt o varaa oikee ostaa hesast mitää. kai. emmä tiiä.

oon alkanu jumitta timberlaken ekas soolos. kliffoi judui. uudemmat sit onki jo turhan..

mut sit tää et koska oon alkanu loveen justini ja miks ni sillo ku soli arena homme+ kannes tatskattuna ja hakattuna ilman paitaa. sitä ennen soli vaan permianentattu britneyn fag bangle mut sen jälkee (ja ku britney alko röökaa ja kaikkee) siit kehkeyty aika joutsen.

ja kaupat auki tänää vissii. meinaan et solis mentävä hiuka kattelee onk kreisi ale-meininki. ei sil et olis mitään mitä nyt niinku tarvis tarvis, mut ainaha sitä jotai tarvii ja haluu.

eile oli kliffa ilta. ystävät kool ja rento kiva meininki. oon itelleni sne verra uskolline et taas lähdin kotii jo ajois. en tykkää nykyää baareist ihan hirveesti, oon mieluummi kamujen kaa koti-iltaa viettääs ja sillai. ja toisaalta ku toi nukkuminen on alkanu mene taas hiuka enemmä konseptuaaliseks ni ei oikee jaksa hirvee myöhää vaappuu missää ku kitenki herää varhai ja ei oikee saa nukuttuu et koittaa lepää vaan jossan muodos.

näin unta siit asuntolainast. soli kreisii, pankin frouwa soitti mul et en ehtiny tähän ekaan kierroksee mukaa, et seuraava kierros sit ni olen mukan arvonnas (her words, not mine) et siihen menee aikaa sellanen 2-3 kuukautta. sen verran tiiän pankkien toiminnast et en usko ton olevan ihan uskottava skenaario ni annan asian olla sen enempää murehduttamast mua.

sovittii ystävän kans et tehdää yhdes se keittiön lattian laatotus. paitti siin sellanen diili et jos se löytyy vahingos se alkuperänen lattia sielt horrormuovimaton alta ni sit tietty fiksataa se. jos vahingos löytyy vangaa puuta ni kössin ystävien eteisest maalausvinkit. ja vanhempie kanalas tai autotallis vois ottaa sit maalaten ja hioten kaapistoi ja lipastoi. ja jeesus pitää käydä ostaas. ja paspis mun ystävän tauluu. ja ystävä.

paluu arkeen meni kivuttomasti, ok työpäivä. sovittiin et mulle teetetään uudet työvaatteet, simppleii mustaa, hiuka glitterii, smokkihenkist, satiinikaulukset, 1 nappi, easygoin' ja casual but cool. simplicity and utility.

alennuksii en ees menny tänää, jos niit kenkii menis kyttää ens viikol. ku palkkapäivä ja kaikkee. non ruåttalaiset kengät, siks varmaa niin kauniit ja upeet.

nyt ruokaa, sit suihku ja alkon kauttaa moikkaa kaverei ku ovat aina kaukaa lontoost saakka tulleet kulmil ja pitää olla hiuka kännis.

takas töihin taas. tavallaa kiva ku arki alkaa mut samaa aikaa on vaan sillee et oikeesti tykkäänk mä siit työstä? no en tietty mut sellast se on. odotan et alkas arki ihan kunnolla ja sais kaik roikkuvat asiat hoidettuu ja sit vois alkaa järkkää muuttoo. mul missiona mun vanha kolhoosikaappi maalata mustaks ja hiukan tekis mieli vaapahtaa tänää kattelee kaupungil et millast kamaa on alennukses. lähinnä mul yhdet kengät ku olen himoinnu ku olis kivat.. ja aina sitä niit vaattei tarvii, kaikkee shittii töihinki ja sitä peruskamaa, mustaa ja harmaat.

oon saanu niin helvetisti ihmisilt faktatietoo asunnoist ja niitten ostamisest ja "oikeast" hinnast ja kaikkee et mul ihan tullu sellanen periaatteellinen ajatus mielee et mä ihan ite päätän mitä siit tarjoon ja mitä siit maksan. sen rempan ja nää oonki jo päättäny et milt näyttää ja tavallaa hassuu mut siihen kukaa ei o oikee sanonu mitää, paitti sillai ollu ihan komppaamas et joo kuulostaa kivalt. vaik olis voinu kuvitela et siihen(kin) asiaan on ihmisil niin paljon sanottavaa ja opastettavaa. mun kylppäri on kul muutaman vastasanan herättäny matkan varrel mut sit taas ne ihmiset kenel jotenki maku hallus ni on aika ollu siitäki juones mukan.

ja sit kissa.

on ohi, praise the lord. en o koskaa ollu jouluihminen. ahdistaa vituttaa ja onk kamalampaa musaa ku joululaulut? no ei, hyi fan. anyways, oltii eilen kaverin kaa muutamalla, törmättii pariin blogituttuun (no tuttui muutenki) kektä katos paikalta nopeemmin ku oltais uskottukaa. mentii muutamalle siihen yhtee pienee paikkaa mis saa röökaa sisäl ja join siel mustaherukkabissee. sit aloin olee sillee et moi, tahtoo nukkuun. olin laittanu taltee sen .. öö.. dokkarin (?) dokudraaman versaillesist ja sen jälkee marie antoinettest ja no, ei nyt tietty mitään infoo tullu uutta, versaillesis oli ihan ok puvut ja lavasteet mut antoinettes oli hiukan turhan.. halpiksenkin olost aika ajoin.

mul missiona saada kissa. mullahan on tää hinku et sphynx koska non vaan niin siistin näkösii mut sit taas samaan aikaan oon tohkeissani et musta siamilainen ja/tai valkonen cornish rex. mut mut.. maatiaisetki ihan jes, ja siin olis taas se fiilistely ku näin kavereitten kissan nyt aattona ni oikesti, nätti ja kliffa.

onneks kissa on asia mikä ei o just eniten pinnal nyt, eka täytyy säätää se kämppä itellee tietty. remppa tehty mun pääs jo valmiiks, remppareiska olemas jo keittiön lattian laatotuksee ja muut saan melkee ite hoidettuu ku so far pelkkä hiomist ja maalii. ens jouluna sit onkin kaik mustaa ja hienoo. uus kylppäri aikanaan, ku remppa hallus. ja ehkä siihe mennes on sit kans tää kissa-issue diilattu kondiksee.

nyt alan kattelee angiee. geena davis.. oikeesti eik mitää järkevää leffaa tuu jouluna ees?