Sitoutuuko hallitus sateenkaarivähemmistöjenkin kunnioittamiseen?

Kokoomuksen, Perussuomalaisten, RKP:n ja Kristillisdemokraattien muodostama Petteri Orpon hallitus työstää parhaillaan tiedonantoa toimista, joilla edistetään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa. Taustalla on perussuomalaisten kärkipoliitikkojen lukuisat aiemmat rasistisina pidetyt kommentit, jotka ovat herättäneet huomiota ulkomaita myöten.

Erityisesti arvoliberaaliuttaan viestinyt RKP on vaatinut hallitukselta "irtisanoutumista" rasistisista asenteista. Eduskunnalle annettava valtioneuvoston tiedonanto on tarkoitus hyväksyä valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina 31. elokuuta. Syksyllä asiasta keskusteellaan eduskunnassa ja silloin lienee myös luvassa koko hallitusta ja myös yksittäisiä ministereitä koskevia luottamusäänestyksiä.

Ministerien ja muiden hallituspuolueiden kellokkaiden rasistiset ulostulot eivät kuitenkaan ole ainoa ongelmallinen kysymys.

Kristillisdemokraattien piiristä on ärhäkästi vastustettu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa parantavia hankkeita. Suulain hahmo on ollut Päivi Räsänen, joka on monissa yhteyksissä vaatinut esimerkiksi kirkkoa irtautumaan pridesta. Uuden hallituksen astuttua tehtävään hän lähes ensi töinään esitti vaatimuksen, että valtioneuvosto ei jatkossa saa osallistua prideen. Äänessä ovat olleet myös puolueen muut näkyvät hahmot. Tähtäimessä on ollut myös seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta kertominen kouluopetuksessa: sitä haluttaisiin rajata.

Perussuomalaisten piiristä on kuultu halventavankin sävyisiä puheenvuoroja sukupuolen moninaisuudesta ja ihmisistä, jotka eivät sovi binääriseen sukupuolikäsitykseen. Perussuomalaistenkin riveistä kuuluneiden kommenttien mukaan kouluopetuksessa sukupuolen moninaisuuden esilläpito ei ole toivottua.

Hallitusohjelmaan ei ole kirjattu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa parantavia lainsäädäntöhankkeita, vaikka erityisesti intersukupuolisten henkilöiden ja transnuorten osalta kohennettavaa on vielä kosolti. Siitä lienevät pitäneet huolta sekä Perussuomalaiset että erityisesti Kristillisdemokraatit. Sekä RKP että pääministeripuolue Kokoomus lienevät onnistuneet torppaamaan mahdolliset kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten listalla olleet suoranaiset hlbti-kielteiset hankkeet.

Käytännössä Kokoomus ja RKP tekevät hallitusyhteistyötä kahden sellaisen puolueen kanssa, joissa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertainen asema kyseenalaistetaan, toisinaan suureen ääneen.

Olennainen kysymys kuuluu: koskeeko koko hallituksen mielestä yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja syrjimättömyys myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia? Onko hallitus kokonaisuudessaan valmis edistämään myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien yhdenvertaista asemaa?

Saako hallitus irtisanouduttua myös hlbti-kielteisyydestä - ja toisaalta näkeekö oppositiokaan hlbti-vähemmistöt niin merkityksellisenä asiana, että vaivautuvat pitämään asiaa esillä?