Suurennuslasin alla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskettavat aiheet. Haluatko mukaan kirjoittajaksi sateenkaariluuppi-blogiin? Ota yhteyttä ylläpitoon.
Eduskuntavaalit lähestyvät ja gallupeissa on nousuja ja laskuja. Uusin Ylen teettämä kysely kertoo, että johdossa on SDP (20,1%) ja sen jälkeen Kokoomus (15,8%), Perussuomalaiset (15,1%), Keskusta (14,4%), Vihreät (13,0%), Vasemmistoliitto (9,8%), RKP (4,3%), Kristillisdemokraatit (3,5%), Siniset (0,9%) ja muut (3,1%). Virhemarginaaliksi ilmoitetaan +/-2,3 prosenttiyksikköä. Maaliskuun aikana oli haastateltu 1 954 henkilöä, joista 1 222 kertoi puoluekantansa.
Vaalijulisteita Helsingin Ruoholahdessa.
Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin avoimesti kuuluvia ehdokkaita ovat esimerkiksi Pekka Haavisto (vihr), Jukka Hankamäki (ps), Tuuli Kamppila (fem), Miska Karhu (fem), Eeli Kytömäki (fem), Viima Lampinen (fem), Silvia Modig (vas), Oras Tynkkynen (vihr) ja Sebastian Tynkkynen (ps).
On jo vanhastaan tuttua, miten yhdenvertaisuuden edistämistä usein pyritään vastustamaan esimerkiksi esittämällä uudistuksen johtavan kaikenlaiseen yleistä paheksuntaa herättävään.
Tällaisesta toiminnasta kertoo Suomen Kuvalehti kertoo verkkosivuillaan jutussa "Itsetyydytysopetusta kouluihin" – Puolalaisia lietsotaan vaaleissa seksuaalivähemmistöjä vastaan ( https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/itsetyydytysopetusta-kouluihin-puolalaisia-lietsotaan-vaaleissa-seksuaalivahemmistoja-vastaan/ ). Taustalla tapahtumille on se, että Varsovan uudistusmielinen pormestari Rafał Trzaskowski allekirjoitti helmikuussa 2019 kaksitoistakohtaisen seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavan julistuksen, jossa kaupunki kertoo auttamaan homokielteisten vanhempien kadulle hylkäämiä hlbti-vähemmistöihin kuuluvia nuoria. Kaupunki on myös ottamassa hlbti-vähemmistöteeman mukaan koulujen seksuaalikasvatukseen, kuten maailman terveysjärjestö WHO suosittaa.
EU-vaalien ja parlamenttivaalien lähestyessä Puolaa johtavan Laki ja Oikeus (PiS) -puolueen johtaja Jaroslaw Kaczyński on tarttunut aiheeseen, ja lietsoo pelkoja perinteiseen tapaan vetoamalla lapsiin. Pelkojen lietsojiin kuuluu myös Puolan vahva katolinen kirkko, joka väittää hlbti-aihepiirin tuomisen kouluopetukseen polkevan vanhempien oikeuksia kasvattaa lapsensa oman "arvopohjansa" mukaan.
Suomessa, vaikka onkin monessa mielessä maallistuneempi maa, tällainen vaikuttamistoiminta on myös tuttua, vaikka sillä lieneekin vähemmän kaikupohjaa. Esimerkiksi Aito avioliitto ry ja Kristillisdemokraatit ovat olleet tässä äänekkäitä. Avioliittolain uudistuksen syntyprosessin aikana ja myöhemminkin nyt KD:n eduskuntavaaliehdokkaaksi lähtenyt professori Tapio Puolimatka on esittänyt aika villejä ns. kaltevan pinnan teorioita, joilla onkin pyritty mustamaalaamaan toimintaa, jolla pyritään parantamaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien asemaa.
Kaltevan pinnan argumentointi on yleistä yhdenvertaisuuden vastustamisessa.
Suomalaisesta voi kuulostaa tutulta Puolassa esitetyt väitteet siitä, että hlbti-vähemmistöjen huomioiminen toisi muassaan itsetyydytysopetuksen kouluihin.
Kristillisdemokraatit ovat hlbti-vähemmistöihin kuuluvien yhdenvertaisuutta edistäviä hankkeita kritisoidessaan aina toisinaan kunnostautuneet rakentamaan melkoisen kehäpäätelmän: kun jokin asia on määritelty jonkinlaiseksi, niin sitä ei siksi voi muuttaa.
Uudistuksia voi aina vastustaa vetoamalla siihen, että asia on jo määritelty jollain tavalla.
Lokakuussa 2018 Hämeen Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa Päivi Räsänen (kd) kirjoitti, että sukupuolen moninaisuus on lainsäädännössä määrittelemätön käsite. Hän katsoi, että mainittua käsitettä on alettu tulkita niin, että muunsukupuolisuus tuodaan kahden biologisen sukupuolen rinnalle. Räsänen mainitsee lainsäädännössä määritellyt käsitteet sukupuoli, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu. Tämän vuoksi ei hänen mukaansa olisi juridista perustaa kysyä ensiluokkalaisten tietolomakkeessa, onko lapsi poika, tyttö tai muunsukupuolinen.
Ei siis voisi olla muunsukupuolinen, kun sitä ei mainita laissa?
Kirjoituksensa lopussa Räsäsen todelliset motiivit paljastuvat. Se on huoli monen kodin ja perheen omasta "arvoperustasta". Räsänen kaiketi katsoo, että (uskonnollisesta) maailmankatsomuksesta kumpuava "arvoperusta" on uhattuna, jos vaikkapa koulusta tulee jälkikasvulle kotoa saatuja avarampia ajatuksia. Vakuudeksi Räsänen nostaa vielä YK:n ja Euroopan ihmisoikeussopimukset, joilla taataan vanhemmille oikeus antaa vakaumuksensa mukaista kasvatusta lapsilleen.
Viimeksi Suomen Kuvalehden (9/2019) haastattelussa puheenjohtaja Sari Essayahilta kysyttiin, miksi puolue vastustaa translain uudistamista.
- Jokaisella ihmisellä on oikeus ilmaista oma identiteettinsä. Laissa meillä on kaksi sukupuolta, vastasi Sari Essayah.
Hän jatkoi, ettei voi missään nimessä ajatella, että alaikäisille sallittaisiin leikkaus- ja hormonihoidot, ja vetosi lasten kasvurauhaan ja koskemattomuuteen. Essayah lisäsi vielä, että intersukupuolisilla ei pidä näitä muutoksia ajaa.
Lehti kysyi vielä, että mikä Setan vaatimuksissa pelottaa?
Essayah viittasi kampanjassa olleeseen 12–13-vuotias nuoreen, jonka pitäisi saada oikeus aloittaa murrosiän blokeeraushoidot. Tämä on Essayahin mielstä äärimmäisen huolestuttavaa.
- Hyvänen aika, kasvuikäinen ihminen, jonka identiteetti ja kaikki kasvaminen ovat kesken. Apua, näissä asioissa toivon, että Suomessa pysyisi järki päässä.
Näkemyksessään Essayah asettuu transnuoren tai muunsukupuolisen nuoren yläpuolelle. Meillä on tietoa niistä ongelmista, kun transsukupuolinen nuori joutuu piinalliseen odotukseen, kun kehossa alkavat ne muutokset, jotka eivät ole osa sitä tarinaa, joka kuuluu omaan tiedostettuun sukupuoleen.
Lakeja ei siis tällaisten kehäpäätelmien valossa voisi korjata - koska jokin asia on laissa (jo) jollain tavalla?
Onko looginen ikiliikkuja keksitty KD:n puoluetoimistolla Karjalankadulla?
Ranneliike.netin uudessa sateenkaariluuppi-blogissa seurataan yhteiskunnallista keskustelua ja politiikan kiemuroita niin meillä kuin muuallakin sateenkaarenvärisestä näkökulmasta.
Suomessa lähestyvät kevään 2019 eduskuntavaalit, ja vuonna 2015 työnsä aloittanut hallitus on eronnut. Hallitus kompastui sote-uudistukseen, jota se ei saanut aikaan. Hallituksen tekemisistä ja tekemättömyyksistä voi olla montaa mieltä. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kannalta sen merkittävimpiä saavutuksia oli äitiyslaki, joka tosin on katsottu vaillinaiseksi.
Eduskunnan merkittävimpiä vaalikauden 2015-2019 saavutuksia hlbti-vähemmistöjen osalta huhtikuussa 2019 voimaan tulevan äitiyslain lisäksi oli se, ettei eduskunta hyväksynyt Aito avioliitto -kansalaisaloitetta.
Translain uudistamista sen paremmin hallitus kuin eduskuntakaan eivät ole saaneet edistettyä, vaikka nykyinen lainsäädäntö on todettu ihmisoikeuksia loukkaavaksi esimerkiksi YK:n ihmisoikeuskomiteassa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.
Suomen 38. eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 14. huhtikuuta 2019. Ranneliike.netin vaaleja koskevat jutut ovat eduskuntavaalit 2019 -sivulla
Mikäli sinulla on kiinnostusta kirjoittaa sateenkaaripolitiikasta ja hlbti-aiheisesta yhteiskunnallisesta keskustelusta, niin ota yhtyttä. Kontaktitiedot löydät yhteystietosivulta.
