Presidenttiehdokkaan homoseksuaalisuuden vaikutus - onko Suomi homovihamielinen?

Presidentin vaalin toisen kierroksen varsinainen vaalipäivä on ovella. Ennakkoäänestys on takana. Vastakkain ovat kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb ja Vihreiden tukema kansanliikkeen ehdokas Pekka Haavisto.

Tosiasioita: Haaviston puoliso on mies ja Stubb pääministerinä ollessaan tuki vahvasti avioliittolain muuttamista sukupuolineutraaliksi. Sosiaalisessa mediassa on ollut puheenvuoroja, joissa on kerrottu näiden tosiasioiden laskevan ehdokkaiden pisteitä.

Yhtä kaikki, molemmat ovat vaalin toisella kierroksella.

Stubb sai ensimmäisellä kierroksella äänistä 27,2 prosenttia ja Haavisto 25,8 prosenttia. Toiselle kierrokselle eivät päässeet Perussuomalaisten Jussi Halla-Aho (19 %), Keskustan tukema kansanliikkeen ehdokas Olli Rehn (15,3 %), Vasemmistoliiton Li Andersson (4,9 %), SDP:n Jutta Urpilainen (4,3 %), Kristillisdemokraattien Sari Essayah (1,5 %), kansanliikeen ehdokas Mika Aaltola (1,5 %) ja Liike Nytin Harry Harkimo (0,5 %).

Keskustelu ehdokkaan seksuaalisesta suuntautuneisuudesta

Ensimmäisen kierroksen vaali-iltana tuloksen varmistuttua Ylen vaalilähetyksen juontaja Matti Rönkä nosti esiin Haaviston homoseksuaalisuuden vaikutuksen toisen kierroksen lopputulokseen.

- Ihan suomeksi sanottuna, tässähän voi tulla eteen esimerkiksi toisen ehdokkaan Pekka Haaviston sukupuolinen suuntautuminen. Miten sen kanssa voi kampanjoida? Jos voi arvailla, että on ihmisiä, joille se on punainen vaate, tai vaikeasti hyväksyttävä asia? - pohti Rönkä.

Tämä kirvoitti nopeasti kriittisiä puheenvuoroja sosiaalisessa mediassa, ja asiaa on puitu myös perinteisen median kolumneissa. Joidenkin kommenttien mukaan koko teemaa ei olisi pitänyt ottaa esiin lainkaan. Jotkut puolestaan katsoivat, että Rönkä olisi voinut muotoilla ajatuksensa toisin.

Tosiasia on, että seksuaalinen suuntautuneisuus voi vaikuttaa kannatukseen, ja tiukassa äänestyksessä asia voi olla ratkaiseva. Mitä sitä kieltämään. Tiedetään kyselyiden perusteella esimerkiksi, että Suomessa yhä pyöreästi viidesosa ihmisistä suhtautuu ainakin jossain määrin varauksellisesti siihen, että samaa sukupuolta olevilla pareilla tulee olla yhtäläiset oikeudet eri sukupuolta oleviin pareihin nähden.

Onko Suomi erikoisen homovihamielinen?

Mediassa on myös ollut esillä se, että muuallakin länsimaissa on ollut avoimesti seksuaalivähemmistöön kuuluvia henkilöitä valtion ylimmässä johdossa. On suorastaan esitetty, että Haaviston homoseksuaalisuuteen liittyvä vastustustus osoittaisi jotain erityistä homovihamielisyyttä Suomessa ja asenteiden kiristymistä.

Onhan jopa hyvinkin konservatiivisina pidetyissä maissa; esimerkiksi avoimesti lesbo Serbian pääministeri Ana Brnabić ja Latvian hyvinkin suosittu avoimesti homo presidentti Edgars Rinkēvičs. Myös esimerkiksi Islannissa, Irlannissa, Belgiassa ja Luxemburgissa valtiota ovat johtaneet avoimesti seksuaalivähemmistöön kuuluvat henkilöt, ja Ranskassa pääministeriksi nousi vastikään avoimesti homo Gabriel Attal ja ulkoministeriksi hänen entinen kumppaninsa Stéphane Séjourné.

Yhteistä heille on kuitenkin se, että nämä on asetettu tehtäväänsä muuten kuin suoraan kansan valitsemina yksilöinä.

Suomessa presidentti valitaan suoralla kansanäänestyksellä.

Narratiivi erityisen konservatiivisesta Suomesta on syytä kyseenalaistaa kysymällä: onko missään muualla avoimesti homo ehdokas noussut useita kertoja suorassa kansanvaalissa toiselle sijalle useita kertoja?

Seksuaalinen suuntautuneisuus yksityisasia?

On ollut myös puheenvuoroja, että seksuaalinen suuntautuneisuuus ei ole asia, jolla olisi vaikutusta tasavallan presidentin tehtävän hoidossa - joten seksuaalisen suuntautuneisuuden tulisi voida olla ehdokkaan yksityisasia. Näin ei ihan oikeasti kuitenkaan ole. Valituksi tullut edustaa tasavallan presidentti -nimistä instituutiona nimenomaan henkilönä kaikkine ominaisuuksineen.

Näistä asioista on syytä puhua - ilman , myös presidentin vaalin yhteydessä. Ilman puhetta maailma ei muutu.

Avoimeen homoseksuaalisuuteen liittyvän lasikaton murtuminen presidentin vaalin toiselle kierrokselle pääsemisen suhteen on tapahtunut Suomessa kahdesti, mutta tasavallan presidentin tehtävään valituksi tulemisen osalta ei, vielä.