Perjantaina 21.5. on avattu kansalaisaloite, jonka tavoitteena on estää niiden pääsy kansanedustajaksi tai julkisiin virkoihin, joilla on tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tai ns. viharikoksesta. Aloitteen perusteluissa mainitaan kaikille kuuluvat ihmisoikeudet ja kansanryhmien suhteen viitataan muiden muassa seksuaaliseen suuntautuneisuuteen sekä sukupuoleen tai sen puutteeseen.
Aloitteen vastuuhenkilöinä on viisi pääkaupunkiseudulla asuvaa henkilöä. Otsikkona on "Vihapuheesta tuomion saanut henkilö ei voi toimia kansanedustajana, eikä valtion tai kunnan viranhaltijana", ja sen sisältökuvauksen mukaan aloitteen laatijat ehdottavat, että eduskunta ryhtyy "lainvalmisteluun, joka kieltää kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, tai muusta viharikoksesta tuomion saanutta henkilöä toimimasta kansanedustajana, valtion tai kunnan virkamiehenä".
Perustelutekstin mukaan vähemmistöihin kohdistuva vihapuhe aiheuttaa suurta inhimillistä kärsimystä niiden kohteeksi joutuneille ja heidän lähipiirilleen. Aloitteen mukaan yhteiskunnan ja lainsäätäjien tulee antaa lainsäädännöllä vahva viesti, ettei 2000-luvulla oikeusvaltiossa tämä ole enää inhimillistä.
- Esitys ei ole tarkoitettu rajoittamaan sanan- tai uskonnonvapautta. Asioista saa edelleen olla erilaisia näkemyksiä, niistä täytyy pystyä puhumaan ja olemaan eri mieltä. Tämän kaiken kuitenkin tulee tapahtua rakentavasti, yhteiskunnan sääntöjä noudattaen ja vähemmistöjen ihmisarvoa kunnioittaen, kirjoitetaan aloitteen perusteluissa.
Aloitteen tekijät ilmaisevat luottavansa Suomen oikeuslaitokseen, joka osaa erottaa asiallisen keskustelun vihapuheesta.
Esiin nostetaan kansanedustajien syytekynnys, jonka todetaan olevan mielipiteen ilmaisun vapauden suhteen keskivertokansalaista laajempi. Aloitteen tekijöiden mukaan se on aiheuttanut hurjia ylilyöntejä vedoten niin uskonnon- kuin sananvapauteen.
- Lailla pyritään muistuttamaan että kansanedustajan, tai muussa valtion tai kunnan viranhaltijana asemassa tulee harkita vähemmistöjä loukkaavia julkisia kannanottoja nykyistä tarkemmin. Lain tehtävä on taata kaikille ihmisille ihmisoikeus ihonväristä, uskonnosta, uskonnottomuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuolesta tai sen puutteesta tai erilaisesta mielipiteestä huolimatta, kirjoitetaan aloitteen perusteluissa.
Aloitteessa ei tuoda esiin sitä, olisiko tuomion aiheuttama este elinikäinen, määräaikainen tai toistaiseksi voimassaoleva - ja millä keinolla tällaisen esteen voisi saada purettua.
Keskustelu sopivuuden rajoista tarpeen
Keskustelu erilaisten oikeuksien ja vapauksien keskinäisestä suhteesta on tarpeellista. Samoin on tärkeää jatkuvasti puntaroida sopivuuden rajoja esimerkiksi keskustelussa. Sen osana toki on vapaus ehdottaa erilaisia sanktioitakin rajojen ylittämisestä. Joissain puheenvuoroissa on myös esitetty, että tieteellisesti hyväksyttyjen tosiasioiden vastainen puhe pitäisi sanktioida.
Suomessa on käytäntö, että teko on sovitettu sen jälkeen kun siitä langetettu rangaistus on kärsitty. Toki tällainen vaalikelpoisuuden jonkinlainen menettäminen voidaan säätää lisärangaistukseksi, jos moiselle riittävä tuki on. Suomessahan on aikanaan voinut menettää tuomion myötä kansalaisluottamuksen, johon liittyi myös vaalikelpoisuus.
Hankkeesta herääviin kysymyksiin kuuluu se, miksi kansankiihoittamisrikos tai muu ns. viharikos asetettaisiin vaali- tai virkakelpoisuuden suhteen eri janalle muihin rikoksiin verrattuna.
