Helsingin kaupunki kertoo liputtavansa Helsinki Pride 2020 -viikolla ns. progressiivisella sateenkaarilipulla. Siinä vakiintuneen kuuden raidan (punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen ja violetti) lisänä on auran muodossa tummaihoisia ihmisiä kuvaavat musta ja ruskea raita sekä translipun vaaleanpunainen, vaaleansininen ja valkea.
Kaupunki perustelee tämän kyseisen lipun käyttämistä sillä, että kaupunki haluaa osoittaa olevansa sitoutunut edistämään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kokonaisvaltaisesti siten että kukaan ei jää pois kehityksestä. Maanantaina julkaistussa tiedotteessa myös todetaan, että Helsinki Pride -ihmisoikeustapahtuman järjestäjä eli Helsinki Pride -yhteisö käyttää toiminnassaan uutta lippua sateenkaarilipun ohella.
Tässä lipussa rodullistetut on huomioitu mustalla sekä ruskealla raidalla ja transsukupuoliset on huomioitu tuomalla translipun värit mukaan. Värillisiin ihmisiin viittaavat lisäraidat nähtiin ensi kerran Philadelphiassa vuonna 2017. Auran muodossa olevilla lisäraidoilla varustettua lippua kutsutaan progressiiviseksi pride-lipuksi.
Lisäraidat ovat saaneet osakseen myös kritiikkiä: perinteisen kuusiraitaisen sateenkaarilipun symboliikka ei ole sidoksissa mihinkään rajattuun ihmisryhmään, toisin kuin lisäraidat korostavat joitakin, samalla unohtaen lukuisat muut. Esimerkiksi intersukupuolisten sukuelimiin tehdään yhä vauvoina tarpeettomia kosmeettisia leikkauksia - tietämättä tämän myöhempää sukupuolen kokemusta. He eivät myöskään voi Suomessa olla olematta juridisesti joko mies tai nainen. Intersukupuolisillakin on oma tunnus: violetti ympyrä keltaisella pohjalla.
Alkuaan kahdeksanraitaisen, siitä seitsenraitaiseksi kehittyneen ja lopulta kuusiraitaiseksi vakiintuneen sateenkaarilipun suunnitelleen taiteilija Gilbert Bakerin (1951-2017) kantavana ajatuksena oli luoda mahdollisimman abstrakti symboli, joka ei sulkisi mitään ihmisryhmää ulkopuolelleen. Bakerin suunnitteleman sateenkaarilipun symboliikka ei ole kytketty mihinkään konkreettiseen toimintaan, tapahtumaan tai ominaisuuteen. Se on enemmänkin koko yhteisön henkeä ja iloa korostava abstrakti tunnus. Kaikki seksuaalisuuden ja sukupuolisen moninaisuutta tukevat voivat käyttää sateenkaarilippua yhtäläisesti; se ei sulje pois eikä korosta mitään yksittäistä ryhmää. Kokonaisuus kuvastaa elämän koko kirjoa - kaikkine sateenkaaren väreineen ja erilaisine ihmisineen.
Onko siis symboliikaltaan jo täydellisen inklusiivisesta lipusta mahdollista tehdä vieläkin inklusiivisempi? Vai lähdettiinkö nyt etääntymään siitä, ehkä hyvää kuitenkin tarkoittaen?
