Rokkihomokokemuksia

Jos minulla olisi häät

Tänä kesänä kolmet kesähäät. Viimeisiä niistä juhlitaan tänään ja huomenna.
Ensimmäiset kaksi olivat enemmän Pölhön ystävien
- ja vanhojen tuttujen (*).
Tämänpäiväiset häät ja niiden huomiset juhlat ovat
rrrakkaan ystäväni omat - ja siksi minulle tärkeimmät.

Jos menisin naimisiin - jos siis voisin mennä,
haluaisin häissäni laulaa itsekin - jos siis osaisin laulaa.

Mielessäni on joukko lauluja rakkailta lauluntekjöiltä,
jotka koen läheisiksini ja kutsun siis ystävikseni
(U know, Morrissey, Nick Cave...).

Yhden niistä tekee mieleni tässä jakaa.
Se alkaa sanoilla "All the towers of ivory are crumbling", heh,
ja päättyy sanoihin "I am captured one more time", heh 2.

Ok? Ready to roll?

"All the towers of ivory are crumbling
And the swallows have sharpened their beaks
This is the time of our great unknowing
This is the time that I'll come running
Straight to you
For I am captured
Straight to you
For I am captured
One more time"

Ja sitten kohtalokas toinen säkeistö, Lights down Mr. Lightman:

"The light in our window is fading
The candle gutters on the ledge
Well now sorrow, it comes a-stealing
And I'll cry, girl, but I'll come a-running
Straight to you
For I am captured
Straight to you
For I am captured
Once again"

Ja sitten, "thunder-bolts and sparks":

"Gone are the days of rainbows
Gone are the nights of swinging from the stars
For the sea will swallow up the mountains
And the sky will throw thunder-bolts and sparks
Straight at you
But I'll come a-running
Straight to you
But I'll come a-running
One more time"

Ja, viimeisen säkeistön kohdalla aika korottaa ääntä ja etäännnyttää mikkiä:

(ja kehon eläytyminen sallittakoon...
sellainen pogoamiseksi kovin hillitty, mutta Sillanpäälle sentään ennennäkemätön ja -kokematon)

"Heaven has denied us its kingdom!
The saints are drunk,
howling at the moon!
And the chariots of angels are colliding!
Well, I'll run, babe, but I'll come a-running
Straight to you!
For I am captured
Straight to you
For I am captured
One more time"

Nick Cave and the Bad Seeds: "Straight to you"

Kyllä tuo rakkaudestani kertoisi.
Vaikkei mummo ymmärtäisikään.
...Ja vaikka tuskin se on "heaven" mikä mitään kieltäisi, tietenkään,
vain jotkut p*skantärkeät ihmiset jotka luulevat
olevansa sen portsareita
(ja joita saattaa aikanaan moisen johdosta odottaa
vielä ikävä yllätys uudesta asuinpaikasta...).

Mutta että näin tänään.
Huomenna juhlimme häitä vielä yli yön.

- - -

(* = Jep, molemmat...)

- - -


Rokkihomon blogi...

...on Rokkihomon blogi.

En minä tänne laittele kovin "pahoja" sellaisten
ihmisten elämistä, joiden kanssa hallussani olevasta
passista löytyvä henkilö operoi.

Mutta terveisiä voin lähettää.
Terveisiä siis, teille kaikille.

- - -

"Can you squeeze me
Into an empty page of your diary
And psychologically save me"

-Morrissey: "Hairdresser on fire"

Not really. Ja hyvä niin.

-Rokkihomo


Suhteen lopettaminen

Sex and the City -saagan kertojapohtija Carrie Bradshaw jätettiin kerran post it -lapulla.

Melko ikävää.

Myöhemmin tapaa baarissa post it -jättäjän kavereita.
Nämä ymmärtävät kaveriaan, koska kokevat ettei suhdetta voi kuitenkaan lopettaa siististi.
Että nainen vaatisi kunnon keskustelua asiasta, joka kuitenkin päätyisi sarjatuleksi syytöksiä ja solvauksia.
Että miehellä ei kuitenkaan olisi mahdollisuutta keskustella naisen kanssa, öö, asiallisesti.

Carrie päätyy toteuttamaan sarjatulen syytöksiä ja solvauksia noille kavereille.

Älä tee tätä oikeassa elämässä kotona?

Tätini suhde päättyi kuluvan kuun alussa tekstiviestillä.
Miesystävä ilmoitti haluavansa olla yksin.
Viikkoa myöhemmin kertoi tulevansa mielellään käymään.
Tulikin: lapsensa oli mukana, toinen käsi oven kahvassa, ja käväisyn syy oli vain kassillinen tätini lapsen kesämökille jääneitä tavaroita.

Ei siis keskusteluja.

Ja tässä vaiheessa keskustelut äityisivätkin sarjatuleksi syytöksiä ja solvauksia tätini taholta.
Jos siis edes siihen olisi mahdollisuus.

- - -

Tuon tapaisesti teki toki isänikin aikoinaan:
jätti äidille lapun keittiön pöydälle.
Eikä sitten koskaan palannut.

- - -


Gimme danger little stranger

Näin torstai-iltana pari vanhaa ystävää - moi vaan.
Vaihdoin muutaman sanankin, yllättäen,
kun olin uudempien ystävien kanssa "liikenteessä".
Useinhan tulee vain moikattua ilman sen kummempia jutusteluja.
Jotenkin... maailmat löivät ristiaallokkoa.

Ei niinkään siksi mitä puhuttiin,
eikä siksikään mitä jätettiin puhumatta...
...Vaan ihan oman pikku pään sisäisten ajatusten aaltojen vuoksi.

Minun mielestäni vanhojen kaiveleminen on Oleellista.
En kuulu mihinkään sellaiseen koulukuntaan, jonka
mukaan pitäisi elää nyt nyt nyt eikä pysähdellä menneisiin.
Menneisiin pysähteleminen on hedelmällistä siinä kuin
nykyhetkenkin säntäilyt.
Minun mielestäni.

Syntymäpäivätkin oli. Päivänsankari ei niitä niinkään juhlinut,
mutta muisteli vähän vanhoja.
Vähän vaan: vähemmän sanoja, enemmän niiden väliin jääneitä sanomatta jättämisiä.

Minun piti jo heti perjantaina koneelle päästyäni laittaa tänne nämä
Iggyn tekemä Stoogesien vahvankauniin kappaleen sanat.
Menneiden aikojen muistoksi.

"Gimme danger, little stranger
and I'll give you a piece
gimme danger, little stranger
and I'll feel your disease"

There's nothing in my dreams
Just some ugly memories
kiss me like the ocean breeze"

Eihän ne ocean breeze olleet koskaan kahdenkeskisiä muistoja, mutta kyllä yhteisiä.
Silloin kun oltiin nuoria ja nättejä ja...
...Tehtiin kaikenmoisia siellä täällä.
Josta jäi taskunpohjalle kaikenmoista yhtäkaikki.

Iggy kertoo tehneensä sanat kertomaan vaarallisten seksipartnereiden etsimisestä.
Living on the edge.
Rock-n-roll dream.

Partnereitä joilla on jotain pielessä.
Ettei tule elämä tylsäksi.
Sitä meinaisi tuo
feeling your disease.

Oh my, been there.

Vähän kuluneen idean oloisesti
but most fittingly
tuo laulu soi myös Iggyn tribuuttilevyllä -
tuotto aids related illnesses -hoitoihin.

Ei rakkaus-, mutta intohimoballadina laulu jatkuu toki vielä.
Laitan toisen säkeistön siis vielä.
En ole koskaan löytänyt itselleni isäntää, jos etsinytkään,
mutta olisihan se hienoa jos joku joskus hetkeksi kesyttäisi:

"Now if you will be my lover
i will shiver insane
but if you can be my master
i will do anything

There's nothing left to life
but a pair glassy eyes
raze my feelings one more time"

- - -

Ja illalla karaokeen.
Stellaaaaaaaa muuttaa pois.
Täytyy keksiä sille joku laulu.

- - -

En keksinyt laulua.
Tai siis: En keksinyt sellaista sopivaa jonka F:n listalta olisin voinut osoittaa.
"Lauloin" kuitenkin, ihan vähän ja Stellaaaan kanssa.

Omiinkin korviin se kuulosti...
...Aasin naurulta.
Huh huh.

- - -


Rokkiko soisi omassa huoneessa?

Kyllä kai, joskus, jos oma huone olisi.

Viimeaikojen reippaan musiikin annoksista ei tule mieleen kuin
Stoogesien "Loose" kahdesti peräkkäin samalla kun silitin paitaa häihin viime lauantaina - ja kun Pölhö oli suihkussa.
Mutta ei siis muuta.
Taidan olla puutteessa, mutta mistä pitäisi aloittaa?
Yksin ollessani tuppaan valitsemaan hiljaisuuden - koska kirjoitan ja luen.

Ja parina viime yönä hiljainen, yksinäinen yöhetki on tuntunut erityisen upealta:
kirkkaita, selkeitä ajatuksia - viime yönä noin jopa parin oluen jälkeen.
Hetket, tosin, tuppaavat venymään tunneiksi.
Sellaisia muistan pitkin elämääni. Ne ovat hienoja hetkiä - ei kun tunteja - omaa aikaa, omassa seurassa.
Oma seura on sentään aika hienoa.

- - -


Jatkuvuus

...Toinen ystäväni kertoi taannoin ikävästä erosta vuosien suhteen jälkeen.
Myöhemmin samana iltana tuli tekstiviesti että ei sittenkään,
ja seuraavalla viikolla alkoivat etsiä uutta isompaa asuntoa itselleen.
Se oli lämmintä.
Ja se jatkuu - kiitos kortista ja terveisiä takaisin -!

Äitini...
...sopi "poikaystävänsä" kanssa.
Se on kaiketi hyvä uutinen myös.
En tosin ole aivan varma.
Ehkä hyvä noin ja näin.

Ja minä itse...
En edelleenkään tiedä juuri mitään parisuhteista
- enkä eroista.
Paitsi että molempia ympärillä ja elämässä näkee ja kokee.

Olimme Pölhön kanssa häissä viikonloppuna.
Sanoivat "tahdon", molemmat aikailematta ja vuorollaan, ja oikein perinteisesti kirkossa.

Kyllähän tuonkin tilaisuuden ja juhlan mittaan kaikenmoista mieleen tuli.

- - -


Ero

Hyvän ystäväni parisuhde (ja avoliitto) on hiljattain päättynyt.
Erosivat lopulta sopuisasti ja asiasta keskustellen,
etc,
ja elämä jatkuu.

Äitini suhde "poikaystäväänsä" rakoilee pahasti.
Kolme vuotta, kihlasormukset ja kaikki, mutta...
...Ovat vihoitelleet jo kohta kaksi viikkoa.
Itki puhelimessa eilen.

Tänään kuulin että tätini myös.
Ja itkee myös.
Kahden vuoden seurustelun jälkeen.

Älkää viitsikö isot ihmiset.
Kaksi viimeksimainittua pariskuntaa eivät ole edes keskenään keskustelleet noista.
Vaan mulle kertovat.
Ihan kuin olisin asiantuntija.
Mutta en ole.
Minä kun en tajua parisuhteista mitään.
Enkä ainakaan eroista.

Hm, -Rokkihomo


Vapauden laulut

"Old pirates yes they rob I
sold I to the merchant ships.
Minutes after they took I
from the bottomless pit..."

Hm. Bob Marleyn "Redemption Song", that Song of Freedom, on koskettava kappale.
Kulunut myös, toki, paljon soitettu ja paljon laulettu...
...Mutta toki noin osuva kappale ansaitseekin tulla jokajuntin tuntemaksi pikku palaksi maailmaa.

Ei tuohon kuitenkaan oikein suoraan henkilökohtaista katharsista saa.
Merirosvot eivät minua eivätkä esi-isiäni mistään ryöstäneet.

Silti, huomasin juuri tuossa, joutessani hyräillessäni, että osaan tuon laulun edelleen alusta loppuun.
Ja eikun tunteella. Niinkuin Pelle Miljoona.
Miksi?

Tämän vuoksi:

"Emancipate yourselves from mental slavery;
None but ourselves can free our minds.
Have no fear for atomic energy,
'cause none of them can stop the time."

Siis, tämän vuoksi:

Emancipate yourselves from mental slavery;
None but ourselves can free our minds.
Have no fear for atomic energy,
'cause none of them can stop the time."

- - -

Siitä se rytmi taas lähtee.

- - -



Jaakko heitti

kylmän kiven.
Aha.
En ole edes käynyt uimassa vielä.
Ehkä ensi kesänä sitten.

- - -

Isäni täyttää tänään 60 vuotta.
"Juhlimme" sitä jo eilen, eli kakkukahvit ja konjakkia.
Isä vaimonsa veljeni ja mummimme.

Isäni vaimo kysyi olenko mennyt kihloihin.
Isä ei sitten ollut tällaista pikkujuttua kertonutkaan...
...Ja jotenkin tuon ihmisen, jonka kanssa asun ja elän, nimi ja sukupuoli jäi erikseen tarkentamatta.

En ole kaappihomo, mutta tulinpa kunnioittaneeksi isäni valintaa olla,
öh,
kaapissa oleva homon isä.

Nnoh.
Perjantaina mennään kumminkin mummikultani luo syntymäpäiväkahville,
että jospa törmäisimmekin sinne sitten samaan aikaan, me molemmat pariskunnat.

Täältä tähän, ja lisää huomenna paremmalla ajalla,
- Rokkihomo