Rokkihomokokemuksia

Vielä on joulu. Kaksi päivää kotosalla takana - mutta kaikkea muuta
kuin kotiväen kesken. Mitä tutuimpia vieraita on mukavasti riittänyt.

Englantilaisessa perinteessä toinen joulupäivä on Boxing Day.
Ei kansallinen nyrkkeilypäivä, vaan se kun jouluruokien jämiä pakataan bokseihin
ja jaetaan palvelusväelle. Toinen, mennyt maailma...

Itselle Tapaninpäivä on, Suomessa ollessa, merkannut vierailuja.
Tänään onkin meneminen tapaamaan kourallinen sukulaisia.
No, menenpä sitten.

-R

- - -

Meninpä sitten, ja tulinpa takaisin.
Koska rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto, enpä sanokaan muuta.

Paitsi että enpä jää kotiinkaan nyt, loppuillaksi.
Kantabaari on auki ja läheisin ystävä mobilisoitu.
Mmoro, -R

- - -

Ostin kuusen ja raahasin sen kotiin tuossa varsin vähän aikaa sitten.
Se on nyt siirtymävaiheessa eli varmuuden vuoksi vähän sulamassa tuulikaapissa.
Pölhö teki rosollia valmiiksi.
Kakluunissa on tuli.
Pikku koira tuhisee sohvalla.
Täällä sitä toisinnetaan jonkinmoista parisuhdenormatiivia
ja perinnejoulua,
mutta koitetaan kestää.

Kohta, kumminkin, on pakastepizzan vuoro.
Tuunasin mozzarellapizzaan lisää aurajuustoa ja tomaatteja,
ja takuuvarma "ihan ok" iltapala edessä.

Odotan myöhempää iltaa. Omaa aikaa muistella aatonaattoja
ja tehdä salaisuuksia.
Ihan kohta.

-R

- - -

Tuomas joulun tuo. Epäilevä Tuomas.

Eilen maanantaina totesin että aatonaattona ehtii, mutta että
siihen mennessä pitää ehtiä myös muut jutut joulun alta pois.
Teen niitä nyt (eli esimerkiksi blogaan näemmä pikaisesti täällä...),
ja luotan aatonaaton riittävyyteen.
Pari lahjaa, vähän ruokia, illalla muutama koriste.
Pitäisi riittää.
Ruuat kaupasta.
Pitäisi riittää.
Mutta melkein kaipaan jotain käsittämätöntä sählinkikiirettä,
vaikken sellaiseen meinaa taipuakaan.
Vaikka vietänkin joulua ns. perinteisesti kotona, kotisuomessa, tällä kertaa.

Ja vaikka ehdottomasti haluan rakentaa ympärilleni joulun,
kun kerran sitä täällä vietän.

Hiukan, kumminkin, otin varaslähtöä tuohon yhden päivän suunnitelmaan eilen,
suunnittelin vähän, ja vilkuilin vähän - sillai jouluisesti - ympärille,
mutta en muuta.
Ja eipä kerrota tuotakaan kenellekään.

Postintuoja toi eilen muiden joulutervehdysten joukossa Jethro Tullin joululevyn.
Niin osuva joulukortti ettei lähettäjä mitenkään voinut tietääkään.
Se ja Songs from the Wood käyvätkin joulumusiikista.
Tai joulunalusmusiikista.
Ainakin minulle.

Rupatel rupatel.

Tämä Tuomas toivottaa hyvää Tuomaksen päivää, ja jaksamisia valitsemillanne teillä,
ja tavoillenne valmistautua tai olla valmistautumatta jouluun,
kultuurimme eittämättä suurimpaan juhlaan.

- R

- - -

Juhlaan, jonka keskellä oleminen on väistämätöntä,
mutta johon osallistuminen on vapaaehtoista.

Ja muuten olen sitä mieltä että amatöörikaupunkikävelijät:
LATUA!

- - -

Having kept reading the news from papers and from the net,
an increasing urge not to comment has occurred.
I discuss when there's someone to discuss with,
with not too much disgust.

And, apart from, say, Green Day and The Stooges, having been listening
a bit of Mike Oldfield - and a lot of Jethro Tull:
"Let me bring you songs from the wood, to make you feel
much better than you could now..."

So, nothing much left of this one Homorocker these days
(but so be it).

- - -