Rokkihomokokemuksia

...eli: Mitä mieltä muut ovat minusta?"

Sehän se tuntuu ihmisten enemmistön mielestä olevan
lopulta se kaikkein tärkein ja mielenkiintoisin kysymys.

Viime yönä auton ratissa, ja viereiselle samaan suuntaan menevälle kaistalle
jäi valoihin odottamaan autollinen ns. nuoria aikuisia.
Avasivat ikkunan, ja:
"S**tanan hippi!"
Täh?
Huusivatko nuo mulle että "s**tanan hippi"?
Vai "s**tanan hintti"?
Oliko mulla ranneliike kädessä vai mitä tää nyt on?
Ei, kyllä ne haukkuivat hipiksi, koska:
"Onko hamppusato jo korjattu?!"
"Mä tuun ja vien sun hamppusadon!"

Hm.
En niille kärsämäkeläisille (helsinkiläinen, lue: korsolaisille)
arkiyön pikku kruisailijoille mitään osannut vastata,
haroinpahan partaani,
ja jatkoin matkaani kun valot vaihtuivat.

Melkein kolme kuukautta sitten kerroin täälläkin, miten:

"Hippihomo
Kirjoitettu: 09.06.2008, 09:47:43
Näemmä se kasvaa, risuisena ja epätasaisena, ja peiliin katsoessa vastaan katsoo
outo karvanaama - mutta samalla kasvot ovat pehmeämmät.
Ehkä pidän puolivahingossa rehahtamaan päässyttä kesäpartaa koko kesän,
ehkä en."

Jep.
Partaa on edelleen, tukka on kasvanut entisestään pituutta
koko tämän kesän, ja...
...nyt taidan tosiaan näyttää hipiltä.
Päälläkin oli yöllä ns. pässin pökkimä huppari ja reisitaskuhousut,
mallia ostettu-silloin-kun-ne-tulivat-ensimmäisen-kerran-muotiin.

Oliskohan tosiaan aika mennä sinne parturiin, ja samalla korjata
"hamppusato" pois - tämä jonka olen antanut kasvaa omaan leukaan ja yläposkiin -?

Tai vaihtoehtoisesti:
Etsiä kirpputorilta pari ponchoa ja kaivaa mokkasiinit varastosta takaisin käyttöön?
Vaihtaa auto pyörään (huom! Kärsämäki! Hipit ei aja autoilla!
Jos kohta minäkin lähinnä vain work-relatedly...),
ja laittaa hamppu, tuo maailman helppohoitoisin koristekasvi,
itämään ja koristamaan vaatekomeroa?

Näitä miettiessä, toivotanpa rauhaa, siskot ja veljet,
Yours truly, -R

- - -

Otsikon asia on väistämättä kuvitteellinen, mutta kun allekirjoittanutkin on täällä
"roikkunut" jo yli neljä vuotta ja pitänyt blogiakin jo,
hetkinen,
kahden vuoden ajan, tämä asia on ollut välillä mielessä.

Ja onhan siitä blogattu ja keskusteltu täällä myös.

Keskusteluissa JuhaniV nosti vähän aikaa sitten esiin "hahmottamisen", eli
mielikuvat toisista ranneliikkeen aktiivisista keskustelijoista.
Muodostuuhan noita, mielikuvia.
Tässä osoitteessa niitä muodostuu enemmän bloggaajista
kuin keskustelun puolelta
(ja keskusteluista yritänkin hyvästä syystä pysyä uudemman kerran
poissa, mitäpä minä niitä entisestään latistamaan).

Mutta, kun luin noista "hahmottamisista", tajusin että tunnen
aika monta ranneliikkeen bloggaajaa ns. "oikeassa elämässä"
- tai sitten olen ajan mittaan tutustunut.

Mieluisia tuttavuuksia ja/tai ystävyyksiä kaikki.

(Pari heistä on poistunut kokonaan muille foorumeille, ja mikäs siinä,
aika pieni tämä hiekkalaatikko äkkiä on, varsinkin kun osa temmeltäjistä
haluaa leikkipaikakseen koko laatikon kaikkia reunoja myöten.)

Moi tätä kautta vielä - tiedän että luette kyllä - parille joita en ollenkaan tunne,
mutta luen blogit kyllä.
(Hm, eli osittain tunnen? En tiedä.)
Siis mopsi-samsonille, kulissin takaa -Roopelle, turkkilais-savolais-salolaiselle (?) arkadasille...
...ja Spleneticille, millikanille, ja poistuneelle noksulle.

Ja tietty kaikille jotka "oikeasti" tunnen.

(Ja kesäpojalle kanssa. Sit back and relax.)

- - -

Korttipakassa on 52 korttia ja lisäksi jokereita.

Kolme eri jokeria nousee pakasta sattuman kaupalla yllättävän usein:

"Wireless device doesn't exist or is unavailable"

"System operation failed"

"Yhteyttä etätietokoneeseen ei voitu luoda joten portti on suljettu"

Näitä kolmea erilaista jokerikorttia on tullut vastaan sen verran usein
että tosiaan osaa ne ulkoa.

Ja tätäkin kirjoittaessa vallitsee joka minuutti epävarmuus siitä,
koska joku noista korteista taas läiskäistään pöydälle eli screenille.

Entä Saunalahden asiakaspalvelu?

-Sinne puhelinyhteyttä en ole saanut vielä kertaakaan.
Joko odotutetaan lounasajan verran (ja minä VIHAAN hissimusiikkia!),
tuutataan varattua,
tai sitten toisessa päässä reippaasti katkaistaan koko puhelu alkuunsa
(eli neljäs mahdollinen jokerikortti ilmestyykin nyt kännykän pikkuscreenille:
"puhelu on katkaistu").

Tällainen ei käy.
Haluan katkaista sopimuksen koska mielestäni minua (siis meitä)
on huijattu.

Ottaisin(mme) mielellään neuvoja vastaan miten kuuluu toimia.
Toiseen osapuoleenhan ei saa yhteyttä.

Kuluttaja-asiamies?

Oikeusneuvoja?

Terv, äkkiä-copy-paste-siltä-varalta-että-yhteys-katkeaa-taas-minuuttina-minä-hyvänsä R

- - -

P.S. Neuvoja kaivataan myös kokemuksella toimivista nettiratkaisuista...
Anyone?

- - -

JOS kyse on katvealueista tai "katvealueista", puutaloasunnoista
kun lähellä on asiakasvoluumiltaan tärkeämpiä kerrostaloja,
joka oli yksi selitys jonka ystäväni kuuli,
niin yhtä kaikki eikö siinä olla tultu huijatuksi -?

JA: Onko huijattu ihan lain vastaisesti?

- - -

Olen tavannut tänään muutamia Ystäviä.
Isoja kuulumisten ja tunnelmien vaihtamisia ja jakamisia...

Aamupäivän lopuksi allekirjoitin työsopimuksen.
Kuluvan vuoden loppuun - ja sehän on jo pitkä aika pätkätyöläiselle.

Uudella osa-aika-alallani koulutus oli kyllä vieraan mielekästä:
Se kesti kaikkiaan 2 ja puoli työpäivää.
Ja koko ajasta maksettiin palkka.

Tiedän muutamiakin muita pohjimmiltaan typerämpiä tapoja kouluttautua...
...Ja niin tietää myös opintolainani aikanaan myöntänyt pankki.

- - -

Kuten kai tiedättekin, illalla menen baariin.
Siitä huolimatta että olin eilenkin.

Syksy alkaa viikonlopun ja ensi viikon mittaan - ja ihan hyvä niin.

Hyvää viikonloppua, -R

- - -

Olen tänä kesänä päätynyt poliisin pysäyttämäksi kahdesti.
Ensimmäisellä kerralla olin auton ratissa:
ulos autosta ja puhallus, ajokortti ja rekisteriote.

Mulla mitään ajokorttia mukana ole.
Rekisteriote sentään löytyi - mutta piti kysyä arvon lain ja järjestyksen valvojilta
että oisko tämännäköinen paperi...

Kyseessä olivat varastetut autot.
Ja kätevää että henkilötietoni olivat puhelinsoiton päässä ja sain jatkaa puuhiani.

Tänään, juuri äsken, minut pysäytettiin ihan kotikadulla
ja kulkiessa jalan.
Tyylikin oli varsin reipas: "Kädet pois taskuista ja näytä henkilöpaperit!"

Mulla mitään henkilöpapereita ole.
Koska olin kotikadullani, olin pahoillani, ja tulinpa todenneeksikin,
etten kanniskele henkilöpapereita, koska en käsittääkseni asu
70-luvun Chilessä...

No juu, puhelinsoitolla selvisi taas (tsekkasivat suullisen infoni pohjalta
että kuka olen ja missä asun).

Naapurustossa varastetaan autoja.
Selvä.

En liikaa murehdi nyt tuota: Pitäkäämme automme lukossa.

Me me me, sen sijaan, on kotiin päästyään oikein hyvillään omakuvastaan:

Me me me on "katu-uskottava", potentiaalinen autovaras.
Ja ties mikä!
Kädet pois taskuista!

...

(Eli: lisäys otsikkoon: Jee!)

...

(Lisäys 2: Aika hilpeää oli kyllä ollut ennen tuota aamuneljää, ulkonäkö kai senkin mukainen...)

...

Julkinen muistutus itselle,
ja kelle kuka lukeekaan:

Vaikka ei yhtään kiinnostaisi,
vaikka olisi maassa tai masentunut,
vaikka ei olisi rahaa,
vaikka ne joskus näyttävät tylsän steriileinä uhkaavilta,
vaikka tietäisi ettei niihin voi vastata juuri mitään,
muuta kuin "voisinko mitenkään vastata / reagoida tähän vasta myöhemmin",
niin silti:

Saapunut posti on huomioitava, avattava ja luettava.
Ei laittaa sivuun, koska sitten se voi unohtua
- tai "unohtua" -
avata ja lukea.

Jos on oikein ikävää postia, sitä suuremmalla syyllä
pitää _kohdata_ se.
Juuri ikävät asiat kun ovat usein niitä tärkeitä...
...ja ohittamattomia, edestä joka tapauksessa löytyviä.

Varsinkin laskut.

Terveisin,
-"älkää tehkö niin kuin minä (te)en, vaan niin kuin sanon" R

- - -

...Ollapa ihan kaikessa rauhassa itsekseen ja miettiä asioita.
Nyt yöllä jäi vähän omaakin aikaa.
Mietin menneitä. Joku soitti, ja oli ikään kuin täysikuu, U know,
as in Joan Baez's classic classic classic lovly lovly lovly song
"Diamonds and Rust".

Tirautin jonkun kyynelenkin. Muistelin vanhoja.
Moiset hetket ovat tärkeitä,
ja U-Tube auttaa...

Ja Pölhö nukkuu. Muistelin ristiriitaisia vanhoja juttuja - aikoja kauan ennen Pölhöä.

Tämä on:
Lasselle,
queeristi,
ja v*ttu,
minulle jäi timantit ja ruoste,
kun jätkä bailaa Saarikosken kanssa helvetissä kele:

&feature=related

- - -

Öh, kommentti melkein vuorokausi myöhemmin:

Eh-heh, pateettisuutta tässä osoitteessa näemmä riittää...

Tuo Joan Baezin kovin kaunis laulu taisi aikanaan käsitellä
naisen ex-poikaystävää, mitä kuuluisinta itsekeskeistä p*skiaista
nimeltä Bob Dylan.

No ehkä Judas Priest -vinoutuma vinouttaa runopojan patetiaa edes vähän...

Mutta kaunis kappale, ja sopi tuohon hyvin.
Ja oli rehellistä.

Hyvää yötä - ja huomenta - siis, yours truly, -R

- - -