Menee kohta hermot erääseen opiskelutoveriin. Minusta on tullut jostain kumman syystä hänelle jonkinlainen auttavapuhelin. Tosin lähinnä Facebookin kautta. Aina kun satun olemaan Naamakirjassa yhtä aikaa hänen kanssaan, hän alkaa chattaamaan ja kysyy kamalan kysymystulvan. Ja ne kysymykset ei ole edes silleen mitään kaverillisia, vaan ihan sellaisia yleisneuvoja yms.
Esimerkiksi nyt hän on hakemassa kesätyöpaikkaa ja minun piti neuvoa häntä sen hakemuksen täyttämisessä. Ja muutenkin olen muka jokin ihmeen mikro/opiskelu/elämätukihenkilö hänelle. Sinällään se ei haittaa, mutta kun niitä kysymyksiä tulee aina niin kamalasti. Jos auttaisin häntä niin paljon kuin hän ehkä haluaisin, tekisin varmaan jo kaikki hänen paperityönsä ja hakemukset.
Periaatteessa minua ei haittaa, mutta kun se kaikki on välillä niin kovin yksipuolista. Hän kysyy ja minä vastaan. Ihan niin kuin joku auttavapuhelin.
2 kommenttia
mopsi22
21.1.2010 18:46
KVG
Sen oon kuullu monta kertaa, kun laiskuuttani kavereilta jotain kysynyt. Nyttemmin olen todennut parhaaksi tiedustella vain, kun todella tarvitsee expertiisiä kavereilta (monet kun ovat eri alojen osaajia...).
sleepygay
21.1.2010 19:51
Saa minulta kysyä, en minä sillä. Se vaan alkaa jo ärsyttämään, kun oikeastaan mitään muuta sisältöä sillä ihmissuhteella ei olekaan kuin se, että minä vastaan kaikkiin kysymyksiin.