"Uneliaan" homppelin päiväkirja

No niin, nyt on käynyt niin, että me lähetään kultin kanssa maanantaina Helsinkiin! Me olemme tässä pari päivää etsineet sopivia marsuja ja nyt ne söpöliinit sitten löytyivät. Ostamme marsut kirkkonummelaiselta kasvattajalta, joka tuo heidät sitten maanantaina Helsinkiin. Lähtö Helsinkiin tapahtuu maanantaina klo. 01.12 ja on perillä joskus kahdeksan aikoihin. Nyt onkin sitten mielenkiintoista miettiä, että mitä sitä tekisi aamulla siihen asti, että kaupat aukiaa ja sitten, kun saamme marsut klo. 14 aikaan, juna takaisin kun lähtee vasta 16 jälkeen.

Lauantaina ja sunnuntaina pitää sitten rakentaa marsuille häkkisysteemit. :)

Pistän sitten kuvia tänne, kunhan saamme heidät. Jos jotain kiinnostaa, niin meidän marsut voi nähdä tästä linkistä: http://www.kolumbus.fi/andien/forsale.htm meidän on ne kaksi ylintä. <3

Ja marsuhulluus senkun pahenee. Olen tänään tarkistanut sähköpostini ainakin kerran viidessä minuutissa, ihan vaan siltä varalta, että jos marsun myyjältä olisi tullut viestiä. Eihän siltä mitään tietenkään tule, kun sillä on sähköpostilaatikko täynnä, joten viesti ei mennyt edes perille. :( Pitää soittaa huomenna.

Saatamme siis ottaa täältä Kuopiosta kaksi marsua, yhden tytön ja yhden pojan. Kunhan vain saisimme todettua, että niitä on kohdeltu hyvin. Saimme tänään jo kolme kuvaa niistä. Söpöjä pikku karvapalloja. <3 <3 <3

Miksiköhän Kuopiossa ei ole yhtään marsun kasvattajaa? Nämäkin marsut, jotka melko varmasti otamme, ostamme edelliseltä omistajalta, joka ei ole kasvattaja. Lähin kasvattaja lienee Jyväskylässä. Eihän se tietenkään mahdottoman kallista ole hakea marsua Jyväskylästä (junaliput yht. n. 40 euroa), kunhan samalla reissulla saisi koko lauman mukaan, eikä vain yhtä. Tällä hetkellä kun on niin, että myytävänä on vain yksi poikanen, eikä tulevista poikueista ole mitään tietoa. Joten toistaiseksi lähimmät ja kiinnostavimmat marsut löytyvät Loimaalta, mikä tarkoittaa tuntuvaa lisäystä junalippujen hintaan. Plääh.

Nysse on tehty. Pistin juuri äsken hakemuksen avoimeen yliopistoon. Eli, jos mahdun mukaan kursseille, aloitan Ympäristötieteen perusopinnot tässä syksyn aikana. Jes jes! Nyt pitää sitten etsiä joku työpaikka, kun pitää jollain maksaa niitä lukukausi- ja kurssimaksuja ja vuokrakin on joka tapauksessa maksettava.

Heh... nyt jos hyvin käy, niin minä olen sitten kuuden vuoden kuluttua Filosofian maisteri.

Nyt on pullat valmiina. Tai oikeastaan ne valmistui jo aikoja sitten, mutta kesti kuvan siirtelyssä ja pienentelyssä jonkun aikaa. Ei taaskaan palaneet, mikähän tässä nyt oikein on vikana, kun kaikki mitä minä leivon onnistuu ainakin melko hyvin? Yleensä on niin, että kun minut päästää leipomaan, sen huomaa siitä, kun savu nousee uunista. Tämähän on jo kummallista. No, jospa se tilanne tästä normalisoituu.

Ai niin... semmoinen mutka tuossa pullien leipomisessa oli, että yksi mätä kananmuna pamahti sinne taikinan sekaan, niin piti sitten aloittaa alusta. Se oli ihan kummallista, kun muut oli ihan hyviä, mutta yksi sitten haisi ihan tajuttoman pahalle.

Me ollaan kultin kanssa mietitty, että pitäisikö käydä tässä jossain välissä teatterissa, kun kummallakin on viime kerrasta jo melko pitkä aika. Meinattiin käydä kattomassa Kuopion Kaupunginteatterissa Minna-musikaali. On varmaan tosi hyvä näytelmä, kertoo Minna Canthista (yllätys yllätys). Olisi mukavaa käydä jo ensi-illassa, mutta se on jo varattu täyteen. Pitää käydä sitten vähä myöhemmin. Ei kai se näytelmä siitä miksikään muutu.

Että kun nuo yliopistot on niin hämäriä! Olen tässä miettinyt, että onko Kuopion Yliopiston ympäristötiede sama, kuin Turun Yliopiston biodiversiteetti ja ympäristötiede. Kiinnostaisi tietää, jos annan joskus periksi kultaselleni. Pitää varmaan kysyä UKUlta, että miten on asian laita. Plääh.

Ollaan kultasen kanssa mietitty marsun, tai oikeastaan kahden, hankkimista. Semmonen kun ei veisi ihan niin paljoa tilaa kuin kanit, jotka ovat myös toivelemmikkien "listalla". Nyt lähinnä mietitään, että mistä hankitaan. Pitää varmaan hakea Jyväskylästä kasvattajalta, ellei lähempää löydy.

Mutta nyt pullaa leipomaan. :)

Tänään aamupäivällä käytiin kullan kanssa Kuopion Yliopistolla viemässä muutama paperi. Otin itselleni pinkan esitteitä ja innostuin (taas) monesta eri koulutusohjelmasta, esimerkiksi farmasiasta, ympäristötieteestä, sosiaalipsykologiasta ja biotieteestä. Päätä siinä sitten, että mikä olisi mielenkiintoisinta. Ajattelin nimittäin lähteä opiskelemaan jotain avoimeen yliopistoon, niin pääsee sitte vähän "helpommalla" sisään yliopistoon. Eihän siinä tarvitse muuta kuin parhaimmillaan lukea 60 opintoviikkoa, eikä mitä tahansa arvosanoja edes hyväksytä. Pääasiahan kuitenkin on se, että pääsisi opiskelemaan jotain, mikä kiinnostaa. Pitää nyt vaan tehdä se raskain työ ja päättää, mitä lähteä opiskelemaan.

Ei ole muuten mitään halpaa touhua tuo avoimessa opiskelu, jos oikein muistan, lukukausi tai -vuosi maksoi n. 80 € ja lisäksi vielä jokaisesta kurssista pitää maksaa n. 60-70€... Kiva kiva, pitää varmaan pyytää äitiltä rahoitus apua.

Olen viime päivinä muistellut paljon tämän kesäistä Turun reissua. Se oli oikeasti paras matka, jolla olen ikinä ollut. Turku on oikeastikin tosi kaunis kaupunki. Voisin jopa asua siellä ainakin jossain vaiheessa elämääni. Toisaalta myös Espoo, Helsinki ja Vantaa olisivat mielenkiintoisia asuinkaupunkeja. Joku vanha puutalo olisi tosi hyvä, toisaalta joku uudiskohde kiinnostaisi. Joskus olin aivan varma, että haluan asua kerrostalossa, mutta enää en niinkään paljoa, koska rakastan puutarhoja, eikä semmoisia kerrostaloihin oikein taida saada. No, tätä asiaahan ehtii tässä miettiä vaikka kuinka, jos ensin koittaisi saada opinnot aloitettua ja päätettyä ja katsoo sitä asumista sitten vähän tarkemmin.

Hmm, pitäisiköhän tänään leipoa pullaa... Jos ei tänään niin sitten huomenna. :)

Tehtiimpä tossa kullan kanssa marjapiirakkaa. Pistettiin mansikkaa ja vadelmaa. Eikä ees palanu, niin kuin minulla yleensä. :) On varmaan hyvää.

Tulimme juuri äsken kultin kanssa kaupungilta. Lähinnä kierreltiin kauppoja ja hoidettiin parit asiat. Pääsimme taas kosketuksiin KELAn mainion "asiakaspalvelun" kanssa. Siis oikeasti, ei voi muuta, kuin ihmetellä, että mistä niitä KELAn tanttoja oikein sikiää?! Parin kuukauden sisään olemme olleet tekemisisssä kuuden KELAn tant... eikunsiis työntekijän kansssa. Kaksi näistä kuudesta oli jopa mukavia, kun taas loput neljä ovat olleet aivan kamalia. Viime viikolla kultani soitti KELAlle, mutta tavoittelemamme henkilö oli juuri palvelemassa asiakasta, joten jätimme soittopyynnön. Soittopyyntöä ei kuitenkaan toimitettu perille, vaan se jäi sille tielleen.

Vastapainona KELAn kammotuksille on kuitenkin olemassa Kuopas (Kuopion opiskelija-asunnot), joka on oikea tasa-arvon paratiisi. Kuopas nimittäin laskee avoliitossa oleviksi myös samaa sukupuolta olevan parin, kunhan asiasta vain ilmoittaa sinne ja muutenkin asiakaspalvelu on kohdallaan.

Kävimme kaupungilla ollessamme lemmikkieläinkaupassa. Ei ehkä olisi pitänyt, kun nyt haluaisi taas ostaa kanin, vaikka semmoselle ei juuri nyt olisi tarpeeksi tilaa. Tai siltä ainakin tuntuu, kun ei olla kultin kanssa saatu vielä kaikkia tavaroita paikoilleen. Eläinkaupassa tuli nähtyä myös jotain kauheaa... siellä nimittäin oli monta terraariollista ÖTÖKÖITÄ, yäk. Minulle ainakin tuli kauhea hinku pois, kun näin lattialla avonaisen terraarion, jossa oli jotain kamalia toukkia. Eikö ne karkaa sieltä?! Muutenkin on tänään saanut olla hyönteisten kanssa ihan tarpeeksi tekemisissä, kun oli sisälle eksynyt joku kauhea lentävä ötökkä, jolla oli piikki tms. perässä.

Kulta on ollut tänään aivan mahdottoman ihana. Hän sai tänään ihan hassun hellyttely kohtauksen ja pusitteli minut melkein hengiltä. <3

Oioioio... Kulta innostu tekemään pannukakkua. Ihanaa. Minä tykkään pannukakusta, varsinkin kullan tekemästä, se on niin hyvää. Ja siis varsinkin ikioman kultaseni tekemänä se on varmasti maailman parasta.

Hmm... Miksiköhän Sinkku elämää-sarjan dvd:lle ei ole jaksettu tehdä suomennosta? Se on aivan mahdottoman huippu sarja. Tosin kaippa se englanti sen verran hyvin sujuis, että sen ymmärtäis, mutta ois kivempi kattoa, jos ois suomenkieliset tekstit.

Ai, että kun meillä on niin ihanat naapurit. Ne on jo muutaman päivän huudattaneet autonsa varashälytintä ja ihan muuten vaan. Sekin hauskuus siinä niitten auton varashälyttimessä on, että se on sen verran herkkä, että kun sen ohi ajaa autolla, se alkaa huutamaan. Ihan kiva kuunnella yötä myöten jos jonkinlaista ujellusta. Muutenkin oikeita mallinaapureita, kun musiikkia kuuntelevat niin kovalla, että rappukäytävä raikaa.

Jaah, taitaa olla pannari kohta valmista, kun kulta siihen malliin "huhuilee".

Ajattelin sitä minäkin nyt viimein aloittaa tämän bloggauksen. Itse nautin nimittäin niin paljon muiden blogien lukemisesta, että pitää nyt itsekin kokeilla. Erityisesti Aboan blogit ovat upeita. Suurin vaikuttaja tähän innostukseeni on kuitenkin avopuolisoni, wilei.

Tällä hetkellä siis vielä avopuoliso, mutta eiköhän sitä jossain vaiheessa ole se rekisteröinti edessä. Kihloissa tässä kuitenkin ollaan, että ollaan jo kuitenkin yhdet sormukset saatu vaihdettua. Wilei kosi. Se on parasta, mitä minulle on tähän mennessä tapahtunut.

Nyt sitte asutaan yhdessä täällä Kuopiossa, Neulamäessä. Tosi upea kolmio on meillä, eikä vuokrakaan ole paha. Tykätään asua täällä, vaikka vasta pari viikkoa takana.