Rokkihomokokemuksia

Otsikkona on kysymys, joka kysytään vain jos jo aavistetaan,
että vastaus on "ei",
mutta johon kysyttäessä odotetaan ja toivotaan,
että vastaus olisi "on".

Rakas Pölhöni, Pölhö-rukka, on ns. kantapään kautta joutunut oppimaan
ja sisäistämään tuon yllekirjoittamani Suuren Viisauden, eikä enää kysy noin.
Joko antaa olla rauhassa, tai kysyy oikeammin ja rehellisemmin,
että mikä mättää.

Ja vastaan ja juttelen silloin mielelläni, kysyjähän sattuu - onnettomuudekseen -
elämään rakkaudessa tämän masennusharrastelijan ja toisaalta tuittupään kanssa.

Toivoa, että ystävä / tuttava vastaisi että "kaikki on hyvin",
on tottakai kovin ymmärrettävää.
Muunlaisissa, seikkaperäisemmissä vastauksissa kysyjä joutuu / joutuisi
kuuntelemaan, ottamaan kantaa, ja jopa - voi kauheaa - kenties auttamaan,
muillakin tavoilla kuin kuuntelemalla ja kenties kommentoimalla
(Edit: jotka sinänsä ja sellaisinaan voivat olla jo aikamoista ja vaativaakin auttamista,
tietty).

Herätäänpä nyt kuitenkin siihen, ettei suurinta osaa ympäristöä oikeasti kiinnosta.
Siis: Ei kiinnosta.
(Edit: Tai sitten kysyjän toive mutkattomasta vastauksesta tuntuu niin isolta,
ettei halua rikkoa sitä.)
Joten vastaamme: "kaikki on hyvin".

Minulta kysyttiin tuo kysymys ennen kysymättömältä tutulta taholta pari päivää sitten.
Sivuutin kysymyksen, ja pidin itseäni epäonnistuneena:
Olin epäonnistunut pitämään omaa väsymystäni piilossa tarpeeksi hyvin.

Tarkoitukseni pitää oma väsymykseni piilossa oli hyvä ja mielestäni erittäin perusteltu,
ja se siitä, päiväkirjakamaa,
mutta huom:
Mietittäisiinkö vielä tahoillamme vähän, mitä oikeastaan tehdään, kun kysytään:
"Onks kaikki hyvin".

Carrie Bradshaw -lopetuksella täältä tähän,

& Yours truly, -R

- - -

...Allekirjoittaneella oli mielessään monia eri bloggausaiheita
ja niiden ulosanteja...
...mutta niiden sijaan:
Tunnustus:
Rokkihomo tykkää U2:sta.
Paljon.

Ja lisäksi kaikenmoisista surullisista lauluista (mikä tuskin oli uutinen,
mutta jos oli, niin: tiedoksi että surulliset laulut eivät tällä sivulla ole...
mikään uutinen.)

Toisin kuin Morrisseyt, David Bowiet, Iggy Popit, Pixiesit yms,
U2 ei kuitenkaan ole asia jonka oikein olisin livenä tavannut.

Raja se on ihmispaljoudellakin.

Tämän yön u-tube-surffailu vei nostalgisesti noiden mainittujen väliä.

Ja tie vei myös Johnny Cashin luo (kiitos U2:n, ja se heistä sitten tässä vaiheessa:
U2 free zone now from on).

Armoitettuja hetkiä, ja joo, ilman ironiaa kaksoisweellä wanha Johnny-setä,
kun laulaa Nine Inch Nailsin Trentin itseinhoisen ja reflektiivisen kappaleen
'Hurt'
(josta tuli iso hitti, mutta Johnny-setä kuoli. Kuoli kuoli kuoli, tiedättehän:
Kuoli.)

...Ja kappas, enpä löydäkään sopivaa NIN-versiota armaasta u-tubesta nyt.

(paitsi tämmöisiä:

)

Hurt. Teillä on omat lempiklippinne, jos olette...
...still right here.

Muistakaa surulliset laulut.
Ja ai niin: muistakaa myös, että ketään muuta kuin teitä itseänne
ei toki oikeasti ne kiinnosta.

Paitsi sinua, koska luit tänne saakka.
Siitäs sait.

-R

- - -

Lisäys seuraavana päivänä:

No niin.

Bloggasinpa näemmä jälleen keskellä yötä ja brandya nauttineen voimin...

...Enkä tänään oikein tavoita miten U2 liittyi mitenkään mihinkään,
paitsi että surffaillessani päädyin jotenkin heidän ja Johnny Cashin
'Wanderer' -kappaleeseen...
...ja edelleen yhtäältä Sunday Bloody Sundayhin ja New Year's Dayhin,
ja toisaalta Cashin viimeisiin levytyksiin, joihin kuului U2:n 'One'
- ja NIN:in 'Hurt'.

Ja ne taas, kaikki mainitut, liittyvät menneisiin täyttymättömiin rakkaudentunteisiin.
Vahvaa tavaraa siis.

Muuten olen sitä mieltä että ns. pitäydyn sanoissani ja toistanpa vaan että:

Siitäs sait(te).

- - -

Queer tarkoittaa tietty hinttiä/homoa ja pervoa, mutta
wanhemmassa englannin kielessä myös kieroa, vinoa, vääränlaista
- ja väärennettyä ('queer money').

Jätetäänpä tuo väärennetty pois merkityksistä, niin tästä osoitteesta
löytyy kyllä yksi kertakaikkisen queer.

Ollaan hinttiä/homoa ja pervoa, ja kieroa ja vinoa, ja myös vääränlaista,
jos ja kun vääränlaisuus tuppaa normiajatteluissa olemaan
"silleen niinku ihan vaan" toisenlaisuutta kuin (kuvitteellinen) normius ja normaalius.

Siihen riittänee se, että de facto menen nukkumaan samoihin aikoihin
kun ihmisten enemmistö herää ja valmistautuu töihinsä,
tai kouluihinsa, opiskeluihinsa, perhe-elämiinsä...

Samaan aikaan tämä menninkäinen vetäytyy luolaansa ja antaa
päivänsäteitten heräillä ja puuhata, heh.

Yön valvominen ja aamulla nukkumaan meneminen on tässä osoitteessa
vastaavasti normi.

Olen "epänormaali", ja hyvä niin: Moiseen suuntaan olen ollut,
monessakin mielessä, kallellaan...
...koko aikuisen elämäni.

Mutta... Jos on olemassa sellainen asia kuin todellisuudentaju
ja toisaalta todellisuudesta vieraantuminen, niin...
alan kai olla aika lailla vieraantunut ihmisten enemmistön todellisuuksista.

No sittenpä alan. Kohtaan kyllä sitä kirjaimellista auringonpaistettakin.

Silloin tällöin.

Queerein terveisin, Yours truly, -R

- - -