taas kerran

Niin innoissani lähdin lauantaita viettämään. Olin ostanu päivällä aivan järkyttävän kalliit uudet kengät jotka oli vähän jopa ahtaat mut halusin ne joka tapauksessa koska isompaa kokoa ei enää ollu....

Mun ihastukseni saapui tunnin myöhässä klubille ja mukana hänellä oli kaks mulle ihan tuntematonta miestä joita en ollu ikinä ennen nähny ja heillä tuntu olevan kovasti puhuttavaa yhdessä:// Jotenki tuli semmone ulkopuolinen olo vaikka keskusteluun yritin siitä huolimatta osallistuu ja myös ehkä vähän mustasukkaiseks tulin koska ainakin toinen heistä oli kaikesta päätellen mun seuralaisen exä...

Jossain vaiheessa iltaa sit kuiskuttelin mun ihastuksen korvaan kaikkee romanttista ja sitä miten kova ikävä mulla taas häntä oli ollu. Ja että jos me vaikka voitais kohta yhdessä lähteä jomman kumman luokse jatkamaan iltaa...Siinä vaiheessa se mies kääntyi kohti mua ja sanoi että sori jos hän loukkaa mun tunteita mutta että mä olisin ehkä ymmärtäny jotain väärin. Hän kun ei kuulemma etsi mitään suhdetta eikä haluu sitoutuu ollenkaan vaan pitää pelkästään hauskaa...

Mä siinä en sit oikein tienny miten olisin ollu vaan ihan muina miehinä sanoin hänelle että mä taas en oo mikään halpa hutsu ollenkaan vaan oletin että hänellä olis tyyliä ja makua vähän enemmänkin ettei kiertelis ympäri maailmaa uutta saalista etsimässä... Niinpä sanoin hänelle että omahan on häviönsä jos ei osannu arvostaa sitä mitä olisin ollu hänelle valmis antamaan ja että onnea vaan paremman etsimiseen jos semmosen luulee löytävänsä... Siitä sitten lähdin ovet paukkuen ulos ja hänen numeronsa pyyhin puhelimen muistista...

Eilisen päivän ihan verhojen takana apaattisena istuin, nyyhkyleffoja tuijotin ja suklaata mussutin jotta paha mieleni siitä edes vähän paremmaks tulis... Sen siitä kai sitten saa kun on tämmönen romanttinen höpsö joka aina toivoo ihmisiltä enemmän mitä ne on valmiita antamaan....