Joulu

Joulu alkaa olla ohi ja ainakin mä huokaisen helpotuksesta. Varsinkin aaton vietto suvun kanssa mulle on joka vuos yhtä tylsää ja ikävää. En tajua miks jouluna halutaan nähdä sukulaisia joista ei vuoden aikana oo kuullu yhtään mitään. Mä itse kyl vietän mieluiten aikaa niiden ihmisten seuras joiden kans mulla on jotain yhteistä kuin et teeskentelen melkein tuntemattomille et ne oikeesti merkkais mulle jotain...

Suomalaiset jouluruuat ei myöskään oo mun suurimpia suosikkeja. Kauhulla odotan taas montaks kiloa tulee lisää kun on pakko ollu ahmia kinkkua ja laatikoita. Meidän joulu on täynnä erilaisii kaloripommeja jotka ei usein edes maistu mitenkään erityiselle. Kaiken lisäks tunnelma on niin kauheen melankolinen. Kaikkein hirveimpiä on suomalaiset vanhat joululaulut jotka on pelkkää synkkyyttä ja surua. Mut ehkä se vähitellen tästä muuttuu ku tää junttila pikku hiljaa muuttuu ja kansainvälistyy...

En kyl tajua niitäkään tyyppejä jotka tulee jouluna kylään eikä kunnioita toisten joulua pukeutumalla parhaimpiinsa. Jouluaterialle toisten koteihin ei nyt vaan voi tulla ilman että näyttää juhlavalta. Se nyt vaan on mun mielipide. Onneks fiksuimmat suomalaiset on pikku hiljaa tajunneet asiat ja vain juntit kieltäytyy uskomasta... Samoin musta on aika noloo tulla syömään jollekin sukulaiselle suurella työllä väsättyyn joulupöytään eli täs tapauksessa mun äidille ja antaa joululahjaks suklaarasia. Me ei eletä missään köyhässä maassa joten kukaan ei varmaan köyhdy siinä jos ostaa jotain mille oikeasti vois olla käyttöäkin. Mut joo....saituus ja kateus on suomalaisten pahimpia vaivoja...

En mä sitä sano että lahjojen ostaminen olis vaivatonta. Mun äidille ja systerille on aina helppoo ostaa tuoksuja tai muuta kosmetiikkaa. Miespuolisille sukulaisille menee jo paljon vaikeammaks ellei toisen makua tunne vähän paremmin. Kavereille on sit helppo sujauttaa pakettiin jotain mistä oikeesti tietää että ne tykkää ;) Mulle vaan on viime aikoina annettu sen verran paljon lahjakortteja että sekin tuntuu aika persoonattomalta. Niin moni on sanonu että mulla olis niin vaativa maku ettei ne ikinä tiedä mistä mä tykkään ja mistä en. Mut kyl mä silti sanoisin et läheinen ihminen aina halutessaan arvaa jos oikeesti on läheinen...