Sain muutama päivä sitten referaatin eräässä kristillis-konservatiivisessa aikakauslehdessä julkaistusta artikkelista. Koska en ole lukenut itse artikkelia, en viittaa siihen tätä yksityiskohtaisemmin, enkä tietenkään voi vastata artikkeliin, jota en ole lukenut. Kommentoin ainoastaan paria referoitua väittämää joihin olen törmännyt aikaisemminkin; kysymys referaatin oikeellisuudesta ei täten tule esille.
Referoidut väittämät ovat:
Samaan sukupuoleen kohdistuva eroottinen kiintymys on Jumalan vastustamista, koska
a) siinä mies kieltäytyy siittämästä ja nainen synnyttämästä lapsia ja kantamasta niistä vanhempien vastuuta eli tunnustautumasta Jumalan luomistahtoon,
b) siinä mies ja nainen kieltäytyvät siitä, että heistä tulisi Kristuksen muotoisia persoonia, ja
c) he yhteiselämässään muiden kanssa kieltäytyvät toimimasta Pyhän Hengen ohjauksessa ja suosivat myös toisten kohdalla samaa.
Viime vuonna kastoin Alexanderin, kuten blogilla silloin mainitsinkin. Nyt hän on saanut sisaren, jonka kastan jonkin ajan kuluttua.
Sinänsä tässä ei ole mainittavaa; lapsiahan syntyy ja kastetaan kaiken aikaa. Koska väittämä a):n mukaan Alexanderia ja hänen sisartaan ei voi olla olemassa, mainitsen heidät kuitenkin. Heillä nimittäin ei ole isää, vaan kaksi äitiä. Missä joku ihmeen synnyttämästä kieltäytyminen näkyy? Väittämä a) on siis perusteeton.
Väittämään sisältyy sitä paitsi ajatus että kaikki seksuaalinen kanssakäyminen joka ei suoraan tähtää siittämiseen ja synnyttämiseen olisi Jumalan luomistahdon vastaista. Ajatus on perustava katolisessa seksuaaliopetuksessa, joten sitä on pidettävä kristillisenä, vaikka useimmat protestanttiset teologit (sekä monet katoliset) eivät yhdykään siihen. Koska sitä tässä käytetään homoseksuaaleja vastaan, on kuitenkin huomautettava, että suurin osa heteroseksuaalisista yhdynnöistä myös putoavat tämän "luomistahdon" ulkopuolelle - nimittäin ne, joissa käytetään jonkinlaista ehkäisyä.
Väittämät b) ja c) ovat pitkälti synonyymejä. Kirjoittaja lienee erotellut ne, jotta hänen kolme väittämänsä näyttäisivät trinitaarisilta - a) Isä, b) Poika ja c) Pyhä Henki.
Viimeiset väittämät perustuvat siihen, että homoseksuaalisuus sinänsä olisi syntiä. Synti josta ei haluta kääntyä jää hiertämään ihmisen ja Jumalan välistä suhdetta, eikä ihminen voi tulla Jumalan tahdon mukaiseksi kokonaiseksi ja pelastetuksi henkilöksi.
Homoseksuaalisuus ei kuitenkaan ole syntiä sen enemmän kuin heteroseksuaalisuuskaan. Olen koonnut näkökulmia tästä blogiini Hbt-bibeln (http://hbt-bibeln.blogspot.com/). Siksi kysymys paatuneisuudesta on tässä kohdin merkityksetön.
"Kristuksen muotoinen persoona" on mielestäni sellainen, joka kulkee Kristuksen jalanjäljissä. Hän rakastaa Jumalaa ja lähimmäistään ja toimii kaikessa rakkauden kaksoiskäskyn mukaisesti, "Pyhän Hengen ohjauksessa".
Raamattu ei kuitenkaan mainitse sanaakaan Kristuksen seksuaalisuudesta. Tavallisin päätelmä tästä on että hän eli selibaatissa. Olisiko tässäkin seurattava Kristuksen esimerkkiä, jotta voisi tulla "Kristuksen muotoiseksi persoonaksi"? Ei minun mielestäni. Kristitylläkin saa olla rakkauselämä. Se, niinkuin elämän muutkin osa-alueet, on alistettava Jumalan tahdolle. Ei siis voi Kristuksen seuraajana käyttää toisia hyväksi, seksuaalisesti, taloudellisesti tai muullakaan tavalla. Mutta jos tämä ehto täyttyy, ei rakkaus- ja seksuaalielämä ole mitenkään estä seuraamasta Kristusta tai tulemasta "Kristuksen muotoiseksi persoonaksi".
