Huh sentään

Olen aivan poikki! Just äsken pääsin kotiin ja piti heti mennä pyykkiä pesemään. Kävelin kotiin keskustasta asti, koko 4,5 km matkan. Sinälläänhän tuo ei ole pitkäkään matka, mutta kun on tuo Neulamäen mäki tuossa. Niin ja koko ajan tihuutti vettä. Huh sentään, onneksi on suklaata. Olen varmaan jollain asteella riippuvainen suklaasta. Sitä tekee aina mieli, mutta en sitä sentään koko ajan syö.

Pitäisi vielä tänään ja huomenna jaksaa siivota. Vanhempani tulevat käymään lauantaina. Tosin sekään ei ole vielä ihan 100 % varmaa, mutta voi olla semmoinen mahdollisuus. Huh sentään. Siitä onkin jo melko pitkä aika, kun niitä on viimeksi nähny. Ai niin... näinhän minä niitä ihan pari viikkoa sitten pikaisesti kaupassa, mutta muuten siitä onkin jo melko pitkä aika. Puhelimessa on kylläkin tultu juteltua.

Töissä oli tänään ihan kauhea päivä. En saanut ainuttakaan liittymää vaihtoon. Eikä saanut kultikaan (hän aloitti maanantaina samoissa töissä, kuin minä).

Rähmälä sentään, kun on tietokone järjestelmiä kulti täällä vähän uudistellut (mm. asentanut tälle kannettavallekin Windowsin, ennen kun oli vain Kubuntu), niin ei nyt sitten musiikkia voi vielä kuunnella. Blääh, pitää tyytyä radioon. Niin tai sitten pitää vaivautua laittamaan cd tietokoneeseen. :D Meillä on nimittäin kaikki cd:t laitettuna koneelle silleen, että laatu ei ole kärsinyt. Jotenkin pakkaamattomana, vai miten se nyt meni.

Jaahas. Eka pesukoneellinen on nyt peseytynyt. :)