Juuri äsken tulin Neulamäenkirkon Kauneimmista joululauluista. Oli mukavaa laulaa muiden kanssa. :) En olekaan ennen ollut mukana laulamassa. Tähän mennessä olen vain säestänyt muita orkesterin kanssa. Kiva välillä näinkin päin. Taidan mennä vielä ensi viikolla tuomiokirkkoon laulamaan. Ja jos mukaan saisi kiskottua vaikka yhden mahdollisen ystävä pariskunnan, niin olisi kiva. :)
Koitamme kultin kanssa saada tässä parin päivän sisään järkättyä joulun aikataulut jotenkin. Tällä hetkellä vaikuttaisi vahvasti siltä, että jouluaatto menee kultin ja joulupäivä minun porukoiden nurkissa. Pitää ottaa marsut vaan mukaan, mutta tuskin ne siitä pahastuu. Hyvä vain, että pikkuset tottuu molempiin paikkoihin, jos joskus jätetään ne hoitoon.
5 kommenttia
martin
12.12.2006 01:08
Yhteisessä tekemisessä on hienoa...
kesäpoika
13.12.2006 00:35
Onko marsutkin niin seurallisia, että niille on parempi päästä mukaan, kuin olla kotona päivä yksin.. tai siis keskenään tässä tapauksessa..? Mä oon jotenkin ymmärtänyt, että nää pienet häkkieläimet olisivat herkästi stressaantuvia ympäristön vaihdoksista. :) Mutta mä en kyllä ymmärrä marsuista mitään. Enkä niin kauheasti muistakaan eläimistä, paitsi sen mitä alakerran pojat on koirista opettaneet..
sleepygay
13.12.2006 00:58
No kyllähän ne marsut tietenkin siitä kuskailusta stressaantuu, mutta me olemme kuitenkin koko ajan mukana, joten se ei kuitenkaan ole niin "dramaattista" heille. Ja samalla tosiaan sitten tottuvat molempiin paikkoihin, niin ei sitten tulevaisuudessa ole niin kamalaa niille, kun sinne viedään heidät hoitoon, jos jonnekin matkoille lähdetään. Ja ei niitä tänne kotiin voi jättää, kun he tarvitsevat ruokaa ja seuraa päivittäin, ja kun olemme kuitenkin poissa useita päiviä. Suunnitelmien mukaan lauantaista (aaton aatosta) tapanin päivään.
kesäpoika
13.12.2006 22:32
Juu, en mä tarkoittanutkaan arvostella, vaan jäin vaan miettimään marsujen sielunelämää.. :)
sleepygay
13.12.2006 22:33
En minä tuota arvosteluna ottanutkaan. :) Kerroin vain, miten marsut matkustelun kokevat.