*Huom: Kirjoitettu pahalla tuulella ja melkoisen itseriittoisena*
Ja asiakkaan väärässä oleminen tuntuu tässä osoitteessa
kaikkein raivostuttavimmalta asiakaspalvelutöissä.
Olisivat oikeassa. Olisi ihan mukava palvella, kun olisi jotain kunnioitusta.
EDIT: Siis minulla, asiakasta kohtaan.
Mutta usein ei.
Ja kun satun olemaan friikki jolla on joissain asioissa autistin muisti, niin...
Muutama vuosi sitten asiakaspalvelutöissä kassalla
(eräässä osuuskunnassa, talkootöissä)
sain marmatusta "väärän" jäätelön tuomisesta.
Asiakas oli itseasiassa muuttanut mielensä jäätelöä odottaessaan
ja päätti purkaa mahdollisesti rasittavan päivänsä turhaumat sitten minuun;
kahvilamiljöön työntekijään.
Niillehän nyt voi, siksi ne siellä on - ja ne on asiakkaaseen nähden aina väärässä,
niinhän se meni.
Tuollainen pieni asia, päin naamaa p*skan väittäminen, sai minut raivostumaan.
Ei, en asiakkaalle.
Hymyilin ja toin toisen haluamansa ostoksen.
Mutta siinä välissä heitin sen "vääräksi" muuttuneen jäätelön voimalla
takahuoneen lattialle - sen voimin jaksoin hymyillä.
(Tuollainen tekee minusta takuulla vaikean ihmisen. Siis muutenkin kuin töissä.
Ei voi mitään; tuskin tästä muutun. Elän tämän elämäni loppuun tällaisena,
seura valikoitukoon sen mukaan.)
Aivan juuri sain asiakaspalautetyyppisen huomautuksen joka oli
yhtä kaikki sekä väärin muistettu että tahallaan liioiteltu.
Siis tarkoituksella valehdeltu.
Mutta siitä jatketaan että asiakas saa luulla olleensa oikeassa - vaikka varmasti
itsekin tietää tarkoituksellisesti muunnelleensa totuutta.
- - -
Harkitsen silti asiakaspalvelutöitä.
Olkaa varuillanne.
(Ja vaikka sanonkin yksissä töissäni että tyhmiä kysymyksiä ei olekaan,
en ole rehellinen. Valehtelen.
Tyhmiä kysymyksiä on maailma puolillaan.
Ja se on mielestäni lopulta lähinnä vastenmielistä.)
(EDIT: tai no, antaa olla. Ettepähän kysy.)
-R
- - -