Paikallaan pyörimistä

Siitä on jo kaksi viikkoa kun kerroin täällä miten
kotipihan sireeneihin ovat tulleet nuput.

No, ne ovat nupullaan edelleen, eivät kukassa.

Sama koskee omia tekemisiäni kuluneen kahden viikon aikana.
Äh, koko elämänkulkua; asiat ovat nupullaan, mutta kaikkea muuta kuin kukassa.

...

Kiitos tätäkin kautta ranneliikkeelle homofobian vastaisen päivän jutuista.
Itse en olisi päässytkään Helsinkiin, ja täällä Turussakin olin hyvissä ajoin
lupautunut avuksi aivan toiseen juttuun.

Tietty, muistettaneen tahoillamme pitää moisia päiviä yllä ympäri vuoden,
ei vain yhtenä kalenteriin merkittynä päivänä.

...

Ja sunnuntaina, Turun SETAn kristilliset järjestivät sateenkaarimessun.
Olin luvannut mennä, mutten mennyt.

Pidin saarnan itsekseni itselleni kotosalla sen sijaan.
Saarnattavaa riittikin, ja asioista joista vain minä annan oikeuden saarnata itselleni.

...

Erityisen sinnikkäästi päässä soi yksi tietty vanha klassikko:
Velvet Underground: "Heroin".

Sanoituksilla ei ole suoranaista suhdetta omiin "puuhasteluihini", mutta...
erikseen pitää hillitä itseään laulamasta ääneen vaikka kadulla kävellessä
esim. että:
"Cause it makes me feel like I'm a man,
when I put a spike into my vein..."

Ja muita sen kaltaisia asioita.
Täältä tähän,

-R

- - -

(Ihan kohta kukkii, vaikka olisi viileääkin.)