Julkinen muistutus itselle,
ja kelle kuka lukeekaan:
Vaikka ei yhtään kiinnostaisi,
vaikka olisi maassa tai masentunut,
vaikka ei olisi rahaa,
vaikka ne joskus näyttävät tylsän steriileinä uhkaavilta,
vaikka tietäisi ettei niihin voi vastata juuri mitään,
muuta kuin "voisinko mitenkään vastata / reagoida tähän vasta myöhemmin",
niin silti:
Saapunut posti on huomioitava, avattava ja luettava.
Ei laittaa sivuun, koska sitten se voi unohtua
- tai "unohtua" -
avata ja lukea.
Jos on oikein ikävää postia, sitä suuremmalla syyllä
pitää _kohdata_ se.
Juuri ikävät asiat kun ovat usein niitä tärkeitä...
...ja ohittamattomia, edestä joka tapauksessa löytyviä.
Varsinkin laskut.
Terveisin,
-"älkää tehkö niin kuin minä (te)en, vaan niin kuin sanon" R
- - -
2 kommenttia
noksu
7.8.2008 09:33
Lievää repeilyä.
Sillä kirjoituksesi ajankohta on mitä mainioin, koska avasin juuri "kadoksissa" olleen sähkölaskun. Eräpäivä oli ja meni niin, että viuhahti...
Terveisin "ei opi koskaan, edes kantapään kautta" N
linnutar
7.8.2008 16:39
Kuulin äskettäin eräästä taiteilijasta, joka ei oikein uskalla mennä postilaatikolle, koska pelkää laskuja. Oli sitten 3 viikkoa avaamatta postilaatikkoaan eikä saanut tietää sitäkään, että oli saanut huomattavan apurahan... No, eihän se raha onneksi mihinkään sinä aikana kadonnut.